Lukijan tositarina: ”Heh heh, jos tulisi hirvi vastaan” – ja sehän tuli!

Varovasti autoillessa, hirvet ovat liikkeellä.

Syksy on hirvivaaran aikaa. Suomessa sattuu vuosittain 40 000 hirvieläinkolaria.

Hirvien kiima-aika, syksyn pimeys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi hirvikolaririskiä. Hirvet liikkuvat erityisesti aamu- ja iltahämärissä.

Tässä erään lukijan läheltä piti -tilanne:

"Olin 18 vuotta ja juuri saanut ajokortin. Lähdettiin tyttökavereiden kanssa Turkuun bilettämään lokakuussa, ja tietenkin ajettiin alkuiltahämärässä. Meininki oli autossa luonnollisesti hyvä ja fiilis korkealla, takapenkillä tytöt lipitti siideriä.  Ajoin noin 80 km /h, mikä on rajoitus tuolla tiellä. Muistan vieläkin, että ajattelin, että ”heh heh, hitsi jos tulisi hirvi vastaan, niinpä ajan tässä suhteellisen rauhallisesti.”

Sitten siinä noin 40 kilometriä ennen Turkua, Salon kohdalla maantiellä, yhtäkkiä ihan valtavan kokoinen hirvi putkahti ihan puskista vasemmalta puolen tietä. Se lähti hirveää vauhtia reppana ylittämään tietä ja tuli juuri minua kohti/eteen.

Se oli ehkä 20 metrin päässä. Olisin ajanut aivan päin hirveä, jos se reppana ei olisi säikähtänyt minun auton etuvaloja. Se oli niin lähellä, että valo häikäisi sen silmiin. Se hämmentyi ja kompastui keskelle tietä! Sitten se könysi pystyyn ja lähti takaisin siihen suuntaan, mistä oli tullut.

Tämä oli täysin meidän pelastus, sillä se tuli juuri niin, että olisin vetänyt ihan päin sitä hirveä, mikäli se olisi jatkanut matkaansa tien yli.

Ehdin tajuta, että tuolla on hirvi ja nyt se tulee päin. Vieressä pelkääjän paikalla ollut ei ehtinyt edes tajuta koko asiaa, hän vain alkoi ihmetellä, miksi minä aloin yhtäkkiä kirkumaan.

Se, mitä autokoulussa on opetettu hirvikolarin varalta, unohtui kyllä nanosekunnissa mielestä – ainoa mitä minä ehdin siinä parissa sekunnissa tehdä, oli kirkaista ja irrottaa kädet ratista. Olisi tullut tosi rumaa jälkeä, jos se hirvi ei olisi kompastunut ja kääntynyt viime tipassa.

Pysäytin auton tämän jälkeen tien laitaan ja höngin siinä varmaan 10 minuuttia ihan shokissa. Oli hurjaa nähdä niin iso eläin noin läheltä niin yllättäen. Ja tietää, että ainakin kuski olisi ollut mennyttä, jos hirvi olisi tullut päälle.

Kenellekään ei onneksi käynyt mitään, ei edes hirvelle. Tästä on nyt yli 10 vuotta ja silti vieläkin alkaa kuumottaa, kun tulee iltahämärä ja pitäisi lähteä ajamaan pitempää matkaa."

Lue myös:

    Uusimmat