Löytyykö sinulta näitä aarteita? Sodan ajan seteliratkaisuja tehtiin kriisioloissa

Rahoja esitellään tänään julkaistussa Antti Heinosen kirjassa Sodan ja rauhan rahat. Kirjaan on valittu seteleitä vuosilta 1917-1945.

Nämä vuodet valittiin siksi, että niissä on kirjoittajan mukaan setelihistorian kaikkein erikoisimmat tapahtumat.

Ajanjakso kattaa ensimmäisen maailmansodan loppuvuodet, Suomen vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan. Kriisiolosuhteiden takia monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa, ja suoritetut toimenpiteet kytkeytyivät kiinteästi ajanjakson poliittisiin murroksiin ja taitekohtiin*.

Pikkusetelit käyttöön hopearahojen puutteen vuoksi

Pieniä seteleitä, jopa markan, viiden ja 25 pennin, valmistettiin aikoinaan, koska hopearahoista oli puutetta maailmansodan aikana. 

Syynä näiden pikkuseteleiden valmistamiseen oli hopean ja kuparin hinnan voimakas nousu -- Sen seurauksena hopearahoja ei pelkästään kerätty ”sukkaan”, kuten silloin oli tapana sanoa, vaan sulatettiin ja vietiin ulkomaille, mikä johti kotimaassa vaihtorahojen puutteeseen.

Viiden markan seteli on kuitenkin kuulunut setelivalikoimaan koko sen olemassaolon ajan. 

Kuvassa oleva seteli on laskettu liikenteeseen vuonna 1910. Edessä on kala-aiheilla koristeltu kehys ja keskellä ylhäällä valtakunnan vaakuna. 

Kansa kaipasi kaksikymppistä

Uudet Litt. A -tyypin 5, 10, 50 ja 100 markan arvoiset setelit saatiin liikkeelle vuonna 1926. Kansa kuitenkin kirjan mukaan kaipasi kaksikymppistä, joten johtokunta toi sen käyttöönoton käsiteltäväkseen.

Kaksikymppisen puuttumisesta oli tullut valituksia, mutta niihin ei heti haluttu reagoida – haluttiin katsoa, syntyykö setelin poisjättämisestä ylimääräisiä kustannuksia, jos sitä pienempiä seteleitä joudutaan painamaan enemmän.

Litt. A -merkintä painettiin, jotta setelit voitaisiin erottaa aikaisemmista, vesileimattomalle konepaperille painetuista vuoden 1922 mallin seteleistä. Litt. A -tyyppimerkintä oli lanseerattu jo vuonna 1918. 

Raha oli johtokunnan esityksestä jätetty alun perin pois vuoden 1922 sarjasta. Pankkivaltuusto oli kiinnittänyt huomiota asiaan jo lokakuussa 1922 ja uudelleen lokakuussa 1924, kun valtuusto käsitteli kultakantaan palaamisen mahdollisesti edellyttämää uutta setelimallia. Esityksessään lokakuussa 1926 johtokunta viittasi 20 markan setelistä luopumisen aiheuttamiin valituksiin, joita olivat pitkin matkaa esittäneet sekä kassanhoitajat että suuri yleisö. 

Viidentuhannen markan setelin tarve tuli yllättäen

Viidensadan markan seteli uusittiin vuonna 1909. Siitä poistettiin Venäjän kaksoiskotkavaakuna, sillä "siten varsin käytännönläheisten muutostarpeiden rinnalla otettiin ensimmäinen askel luopumiseksi entiseen emämaahan liittyvistä symboleista."

Varalle vuonna 1932 painettuja viisisatasia tarvittiin sodan keskellä, kun viidentuhannen markan seteleitä tarvittiin yhtäkkiä vuonna 1939.

Sodan aiheuttama rauhattomuus oli kasvattanut käteisen tarvetta. 5000 markan seteli oli suunnitteilla, mutta sen painamiseen olisi kulunut pari kuukautta. Sellaiseen ei ollut aikaa, joten päädyttiin erikoiseen ratkaisuun:

Ehdotuksen mukaan vuonna 1932 painetut 500 markan varasetelit otettaisiin käyttöön lisäämällä niihin merkintä, jonka mukaan ne olivat käypiä 5000 markasta. Tämän hyvin erikoisen ehdotuksen johtokunta esitti nyt valtuuston keskusteltavaksi ja hyväksyttäväksi.

Varsinaiseen 5000 markan seteliin piirrettiin Snellmanin muotokuva kaiverruspiirroksena sekä myös vesileima muotokuvasta. 

Kursiivilla olevat kohdat ovat suoria lainauksia Antti Heinosen kirjasta Sodan ja rauhan rahat (Edita).