Sodan vuodet aiheuttivat erikoisia ratkaisuja suomalaisiin seteleihin. Useammin kuin milloinkaan muulloin päädyttiin noina vuosina tilapäisratkaisuihin rahan painamisessa; varaseteleihin ja jopa pennien arvoisiin seteleihin.
Rahoja esitellään tänään julkaistussa Antti Heinosen kirjassa Sodan ja rauhan rahat. Kirjaan on valittu seteleitä vuosilta 1917-1945.
Nämä vuodet valittiin siksi, että niissä on kirjoittajan mukaan setelihistorian kaikkein erikoisimmat tapahtumat.
Ajanjakso kattaa ensimmäisen maailmansodan loppuvuodet, Suomen vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan. Kriisiolosuhteiden takia monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa, ja suoritetut toimenpiteet kytkeytyivät kiinteästi ajanjakson poliittisiin murroksiin ja taitekohtiin*.
Pikkusetelit käyttöön hopearahojen puutteen vuoksi
Pieniä seteleitä, jopa markan, viiden ja 25 pennin, valmistettiin aikoinaan, koska hopearahoista oli puutetta maailmansodan aikana.
Syynä näiden pikkuseteleiden valmistamiseen oli hopean ja kuparin hinnan voimakas nousu -- Sen seurauksena hopearahoja ei pelkästään kerätty ”sukkaan”, kuten silloin oli tapana sanoa, vaan sulatettiin ja vietiin ulkomaille, mikä johti kotimaassa vaihtorahojen puutteeseen.
