Esiintyminen ja laulaminen olivat luonteva osa Timo Tyrväisen elämää jo varhaisessa vaiheessa. Toisella kymmenellä musiikki alkoi kiehtoa yhä enemmän, ja Tyrväinen rupesi kinuamaan vanhemmiltaan kitaraa. Siitä alkoi miehen musiikkiura, jonka huippuhetket Tyrväinen on kokenut vaimonsa kanssa Taljanka-yhtyeessä.
– Kuulun niihin nuoriin, jotka vanhemmat pakottivat pianotunneille. Lopulta sain kuitenkin kitaran joululahjaksi. Aluksi laulettiin kotibileissä, sitten tulivat kunnon esiintymisiä koulubileissä ja 16–17-vuotiaana minut pyydettiin laulamaan Koulu TV:n suoriin lähetyksiin kouluaiheisia lauluja, Timo Tyrväinen muistelee.
Penkkarirekassa Timo ja Anja Tyrväinen löysivät toisensa vuonna 1970. Samaa koulua kolme vuotta käyneet nuoret alkoivat seurustella lukion viimemetreillä. Vaikka molemmat olivat musikaalisia, ensimmäisen kerran he lauloivat yhdessä kolme vuotta suhteen alkamisen jälkeen.
– Minun piti säestää Anjan bulgarialaista laulua, mutta kun kysyin sävellajia, Anja ei tiennyt, mikä se oli se sellainen asia kuin sävellaji. Menimme hetkeksi harjoittelemaan porraskäytävään, ja sitten Anja lauloi laulunsa. Kaikki olivat ihan ekstaasissa.
"Olemme tehneet haluamaamme musiikkia"
Sana taidokkaista laulajista kiiri myös Suomessa, ja kaksikkoa pyydettiin esiintymään. Anja opiskeli venäjää ja oli 1975 löytänyt stipendimatkallaan mielenkiintoisia venäläisiä kappaleita. Kappaleet käännettiin suomeksi. Toinen niistä oli Huopikkaat ja toinen Sininen huivi.
– Sitten perustettiin bändi, kun oli hyviä biisejä, jotka kaipasivat esittäjää. Ensimmäinen levy julkaistiin vuonna 1978.
Sen jälkeen levyjä julkaistiin muutaman vuoden välein. Taljankan suosio kasvoi, mutta Timo Tyrväinen jatkoi töitään ekonomistina. Tyrväinen kertoo, ettei hänen tapanaan ole katsoa menneisyyteen ja miettiä jälkeenpäin, mitä olisi pitänyt joskus tehdä toisin. Silti hänen vaimonsa välillä kysyy, harmittaako miestä, ettei hän keskittynyt enemmän musiikkiin ja jättänyt työtään pankissa.