Miten suomalainen urheilu pärjäisi ilman Sanni Grahn-Laasosta? Opetus- ja kulttuuriministeri – jota myös sopivissa yhteyksissä urheiluministeriksi kutsutaan – mokasi mielestäni pahasti ärähtäessään SUL:n toimitusjohtajan Jarmo Mäkelän lausunnoista.
Grahn-Laasonen kirjoitti Facebookissa: ” Toivon, että Suomen urheiluliiton toimitusjohtaja harkitsee uudelleen sanavalintojaan. Nuorta, lahjakasta urheilijaa tulee kannustaa ja tukea eteenpäin. Tavoitteet ja unelmat kuuluvat urheiluun eikä niitä kuulu aikuisen, vastuullisessa asemassa olevan urheiluvaikuttajan painaa alas. Urheiluvaikuttajilla on erityinen vastuu sanoistaan ja teoistaan, kun kyse on nuorista urheilijoista.”
Löytyisikö yhtään painavampaa sanottavaa?
Asiayhteydestä irrotettuna asia on juuri näin. Mutta se, mihin Grahn-Laasonen reagoi, on paatuneen urheiluihmisen näkökulmasta säälittävää ja käsittämätöntä. Jarmo Mäkelän kommentti kuului sanatarkasti näin: ”Nuorella tytöllä on omat illuusionsa. Se on ihan ymmärrettävää, sillä kaikki on hänen urallaan nyt tapahtunut kovin nopeasti.”
Mistä ihmeestä Grahn-Laasonen oikein tuohtui? Siitäkö, että Mäkelä käytti termiä ”nuori tyttö”? Mitään muuta en tuosta lauseesta keksi. Miten noilla lauseilla muka painetaan alas nuoren urheilijan tavoitteita ja unelmia? Jos kyse oli tytöttelystä, en pitäisi sitä kovin raskauttavana, kun kyseessä on alaikäinen nuori nainen, jonka fyysinen kehitys ei ole ainakaan ikäisiään yhtään edellä. On hiukan huolestuttavaa näin urheilun näkökulmasta, jos ainoa, mitä urheilusta vastaavalla ministerillä on sanottavaa, koskee urheilujohtajan sanavalintoja. Aika paljon isompiakin huolenaiheita ja kipupisteitä suomalaisessa huippu-urheilussa olisi; mitä jos purettaisiin liittojen raskaita rakenteita ja kohdistettaisiin rahat urheilijoille ja valmentajille, mitä jos tuettaisiin enemmän suomalaisen urheilemisen perusyksiköitä eli hyvin toimivia seuroja, mitä jos mietittäisiin akatemioiden rooleja uudelleen ainakin niillä paikkakunnilla, missä on jo olemassa valmiiksi vahvoja urheiluseuroja kattavine toimintamalleineen ja organisaatioineen?
Verbaalinen tuki ei riitä
En ole nähnyt Grahn-Laasoselta hänen ministeriaikanaan yhtäkään kannanottoa urheiluasioihin ennen tätä. Liikunnan lisäämisestä hän on puhunut, mutta käsittääkseni tämä oli ensimmäinen huippu-urheilua edes ohuesti koskenut lausunto. Jotenkin sitä toivoisi, että ministeritasolla edes mietittäisiin urheilua hiukan laajemmasta näkökulmasta; tällainen yksittäinen älähdys ainoana ulostulona vaikuttaa jotenkin päälle liimatulta. Eikä tässäkään itse asiassa ollut kyse varsinaisesti huippu-urheilusta vaan sanavalinnoista…
