Marianne Kullberg oli 24-vuotiaana työskennellyt lentoemäntänä seitsemän kuukautta, kun hänen elämänsä meni uusiksi marraskuussa 1963. Nyt yli 50 vuotta myöhemmin hän kertoo uutuuskirjassa elämästään, joka oli päättyä tulimereen Maarianhaminassa.
Kullberg oli yksi kolmesta eloonjääneestä Aeron (nyk. Finnair) lennolla Turusta Maarianhaminaan 8. marraskuuta 1963. 22 ihmistä kuoli, kun DC3-kone osui hieman ennen Maarianhaminan lentokenttää puihin, kääntyi ylösalaisin, paiskautui maahan ja syttyi tuleen.
Kullberg havahtui turman jälkeen koneessa ja ihmetteli, miksi hän saanut turvavyötään auki. Shokissa hän ei huomannut, että hänen kätensä olivat palaneet, jaloissakin oli vammoja ja hiukset kytivät. Kun turvavyön lukko lopulta aukesi, Kullberg putosi koneeseen tulleesta reiästä pää edellä maahan. Hurjalta kuulostava käänne saattoi pelastaa hänen henkensä, sillä märkä maa sammutti palamaan syttyneet hiukset.
"Silloin olisin voinut kumauttaa häntä"
Turmasta ja sitä seuranneesta tutkinnasta julkaistaan tänään Pekka Nykäsen Kuolemanlento-kirja. Nykänen haastatteli Kullbergia tammikuussa 2016, jolloin hän muisti yhä, miltä päälaelle palanut sänki tuntui. Kullberg kertoo myös säästyneensä pahemmilta palovammoilta jaloissaan, sillä hänellä oli sukkahousujen sijaan nailonsukat. Nailon paloi jalkoihin kiinni, mutta sukkahousujen kanssa vammat olisivat ulottuneet vyötärölle.
Lehtikuva
Kun Kullberg havahtui palaneesta lentokoneen rangasta putoamisen jälkeen, hän alkoi vaistomaisesti toimia kuten lentoemännän kuuluu. Hän huusi ja yritti kerätä ihmisiä yhteen ja alkoi sammuttaa paloa takillaan. Eloonjääneistä vain yksi tuli Kullbergin luo ja onnistui saamaan naisen saman tien raivon valtaan.
– Jäi sanomalehti sitten kesken, olivat tuolloin 20-vuotiaan Pekka Linkiön ensimmäiset kommentit turmasta Kullbergille.
Jos Kullbergin kädet olisivat toimineet, hän olisi hyökännyt nuoren miehen kimppuun moisesta leikinlaskusta, kun vieressä paloi ihmisiä kuoliaaksi.
– Sehän on pelkkää psykologiaa, joku ihminen reagoi tilanteeseen noin. Kyllä minä sen nyt käsitän. Mutta silloin olisin todella voinut kumauttaa häntä jos olisin vain pystynyt, Kullberg kertoo Nykäsen kirjassa.
Juuri Linkiö sai lopulta Kullbergin lopettamaan epätoivoiset sammutusyritykset ja pakenemaan, sillä kone voisi räjähtää. Heidän perässään koneesta pääsi ulos vielä August Andersson, joka erkaantui kaksikosta lamaannuttuaan koneen lähistölle 45 minuutin ajaksi.
Lehtikuva
Kaikki kolme saatiin lopulta sairaalahoitoon, jossa heitä myös haastateltiin. Kullberg vastaili sairaalasängystään vaisusti Ylen toimittajan kysymyksiin. Napakin vastaus tuli kysymykseen, aikooko hän lopettaa lentämisen.
– Ei missään tapauksessa.
Pelastuminen lentoturmasta teki nuoresta naisesta julkkiksen muutamaksi vuodeksi, kunnes hän päätti, että onnettomuutta on nyt muisteltu tarpeeksi. Hän koki myös, että on uhreja kohtaan väärin pitää itseään esillä.
"Elämä on ollut mielenkiintoisempaa"
Kullberg piti lupauksensa eikä lopettanut lentämistä. Kuntoutuminen vaati ensin jopa kävelyn opettelemista uudelleen, mutta jo toipilasaikana hän palasi kenttäemännäksi Seutulaan vuonna 1964. Ja jo seuraavana vuonna hän palasi lentoemännäksi. Käsiensä vammat hän peitti pitkähihaisilla puseroilla.
Lentoliikenteen kehittyessä myös Kullberg pääsi näkemään maailmaa. Erityisesti lentokohteista miellyttivät New York ja Pariisi. Suosikkikoneekseen Kullberg kertoo DC-10:n, koska siinä oli tilaa ja kaksi käytävää. Eläkkeelle Kullberg jäi vuonna 1995.
– En voi sanoa, etten vaihtaisi elämästäni yhtään päivää pois. Mutta olen iloinen ja tyytyväinen, että olen saanut lentää. Elämä on ollut mielenkiintoisempaa kuin että olisin istunut päivät muussa työssä neljän seinän sisällä, Kullberg kertoo Nykäselle.
Maarianhaminan kaltaisia turmia ei sittemmin ole suomalaiskoneilla koettu, vaikka Kullbergillekin sattui uran aikana monenlaisia läheltä piti -tilanteita.
– Mutta aina kun kuulen uutisista lento-onnettomuuksista, tunnen piston sydämessä ja tulee hiljainen hetki, Kullberg muistelee.
Nyt Kullberg on ainoana elossa AY217-lennolla matkustaneista. August Andersson kuoli 84-vuotiaana vuonna 2002. Menestyksekkään muoviuran tehnyt Pekka Linkiö asui viimeisen neljännesvuosisadan elämästään Australiassa, jossa hän kuoli marraskuussa 2011.
Jukka Auramies työskentelee MTV Uutisissa digitaalisten alustojen uutispäällikkönä sekä toimittajana.
Voit olla Auramieheen yhteydessä, jos sinulla on tarjota MTV Uutisille juttuvinkki, video tai jos sinulla on palautetta verkkojutuistamme tai videoistamme.
