Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Leipäjonot eivät lyhene: Ruoka-apua tarvitsevissa nyt perheitä, eläkeläisiä ja korkeasti koulutettuja

Köyhille jaettavat elintarvikkeet saadaan lahjoituksina.
Köyhille jaettavat elintarvikkeet saadaan lahjoituksina.Lehtikuva
Julkaistu 14.01.2013 11:00(Päivitetty 14.01.2013 13:42)

Leipäjonot ilmestyivät katukuvaan 1990-luvun laman myötä. Siitä asti ne ovat olleet tärkeä osa sosiaaliturvan ulkopuolista avustustoimintaa, eikä niiden tarve ole ainakaan vähenemään päin.

Ruoka-avun tarjoaminen on vakiintunut, ja sitä jakavia toimipaikkoja on useimmissa Suomen kunnissa. Ruokajonoissa asioi vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca teki viime vuonna tutkimuksen Espoon, Helsingin ja Vantaan ruoanjakelupaikoista. Suurin osa kyselyyn vastanneista kävi ruoka-avussa säännöllisesti ja lähes kaikki kokivat sen välttämättömäksi.

– Suurin osa jonottajista on yli 46-vuotiaita. He ovat eläkeläisiä tai työttömäksi jääneitä, joille työllistyminen on vaikeaa, erikoistutkija Saija Turunen kertoo.

Leipäjonoissa käy myös jonkin verran työssäkäyviä, joiden tulot eivät kuitenkaan riitä asumis- ja elämiskustannuksiin. Lähes puolella jää kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi sata euroa tai vähemmän. Pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset ovat suuret, ja ne maksetaan usein yksin. Yhden hengen talouksia tutkimuksessa oli 35 prosenttia.

Lehtikuva

Suuri kynnys astua leipäjonoon

Leipäjonoon tulevilta ei kysellä todistuksia ruoka-avun tarpeellisuudesta. Herttoniemen seurakunnan vapaaehtoistyön vastaava Sinikka Backman kertoo, että ruoanjako perustuu lahjoitustavaroihin, ja kaikki ovat tervetulleita. Jonotus sujuu pääasiassa rauhallisesti.

Turusen mukaan avun hyväksikäytöstä ei ole näyttöä, mutta paljon kuulee puhetta siitä, onko apu kaikille välttämätöntä. Lähes puolet tutkimuksen vastaajista koki, että jonossa on ihmisiä, jotka eivät tarvitsisi ruoka-apua.

– En kiellä, etteikö väärinkäytöksiä olisi, mutta toisten pärjäämisen arviointi perustuu usein irrallisiin havaintoihin tai ennakkokäsityksiin, Turunen toteaa.

Vaikea on kuitenkin kuvitella, että kukaan lähtisi huvin vuoksi leipäjonoon. Voi joutua seisomaan monta tuntia ja kestämään häpeän tunteen. Tutkimusta tehdessään Turunen vietti aikaa jonoissa ja näki useita kyyneleitä.

– Varsinkin ensimmäinen kerta kirpaisee, kun ei tiedä, ketä paikalla on ja miten systeemi toimii.

Backman on myös huomannut, että ensikertalaiset juoksevat äkkiä pois saatuaan ruokakassin. Ei ole helppo taipua hakemaan apua, sillä meidät on opetettu arvottamaan ihmisiä työn kautta.

Tutkimuksen mukaan häpeän tunne on riippuvainen koulutustasosta. Mitä korkeampi koulutustausta henkilöllä on, sitä vähemmän hän haluaa tuttujen näkevän hänet leipäjonossa. Tilanne musertaa omat ennakko-odotukset, sillä opiskelujen aikana tulevaisuuden näkymissä siinsi kuva työpaikasta ja säännöllisistä tuloista.

Jonossa perheitä ja eläkeläisiä

Kaksikymmentä vuotta sitten leipäjono muodostui selkeästi työttömistä. Nyt Turusen mukaan siellä voisi seistä kuka tahansa meistä.

Backman on aloittanut ruoka-avun jakelun vuonna 1998. Viidentoista vuoden aikana asiakaskunta on muuttunut selkeästi kirjavammaksi.

– Ennen jonottajat olivat syrjäytyneitä mieshenkilöitä. Nyt siellä on myös perheitä ja eläkeikäisiä, Backman sanoo.

Vastoin perinteistä käsitystä, leipäjonossa seisoo myös korkeasti koulutettuja. Kyselyyn vastanneista 42 prosentilla oli toisen asteen koulutus ja 30 prosentilla opisto- tai korkeakoulututkinto.

– Voi sanoa, ettei jono ole lyhenemässä lähiaikoina. Espoon Manna-Apu ry:stä kerrottiin marraskuussa, että jono oli kasvanut 20 prosenttia kesästä. Samanlaista viestiä saimme myös Myllypurosta, Turunen kertoo.

Backmanin mielestä on häpeällistä, ettei näiden ihmisten asioita saada kuntoon. Tilanteestaan huolimatta ruoka-avun tarvitsijat eivät tunne tilannettaan toivottomaksi.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Tutkija: Leipäjonoilla myös sosiaalinen merkitys

Kauppa: Näin käy ruoan hinnalle tänä vuonna

Kauppa: Näin kävisi ruokalaskulle, jos tuottajille maksettaisiin enemmän

"Minulla on käytettävissäni vain muutamia euroja päivässä"

"Jonossa lähes tapellaan leivästä"

Köyhän elämää nykypäivän Suomessa: On viikkoja, jolloin elän leivällä ja kahvilla

"Köyhät maat ovat elämiseen monesti rikkaita parempia"

Taantuma ajaa ulkomaille töihin

Kansaneläkkeen varassa elävä: Näen nälkää kuukausittain

Lisää aiheesta:

Hanski, Kielo ja Oiva sinnittelevät alle tuhannella eurolla kuussa – "Sillä eläminen on täysi mahdottomuus"Jukka kauhistui ruuhkaisaa leipäjonoa ja antoi oman kassinsa pienten lasten äidille: "Ei ollut sydäntä kävellä ohi" – näin hän tahtoo nyt auttaa muitaKoronan kasvattamat ruokajonot järkyttävät jopa kaiken nähnyttä Heikki Hurstia: "Olen täällä, koska viimeiset rahani ovat tässä"Uutuuskirja kertoo raadollisesti, millaiseen ahdinkoon väärät tukipäätökset voivat johtaa: "Moni vanhempi joutuu todella vaikeiden valintojen eteen"Sinikka Backman on kokenut kahden lapsen kuoleman, kaksi avioeroa ja loppuunpalamisen toimitusjohtajana – nyt hän luotsaa Suomen suurinta leipäjonoa: "Teen tätä kunnes tulee viesti, että enää ei tarvitse"Sosiaaliturvan leikkaukset pidentävät leipäjonoja – ruoka-apu täyttää vatsan, mutta nälkä palaa aina
Studio55
Lehtikuva

Tuoreimmat aiheesta

Studio55
  • 06.03.201706:15
    Studio55

    20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luulet

  • 02.03.201708:06
    Studio55

    Hyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaa

  • 02.03.201706:15
    Syöpä

    Jo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolella

  • 01.03.201719:30
    Studio55

    Syöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinolla

  • 01.03.201706:15
    Studio55

    Viisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessa