Etusivu

Kauppa: Näin kävisi ruokalaskulle, jos tuottajille maksettaisiin enemmän

Päivittäistavarakauppaliitosta kerrotaan, että jos tuottajille maksettaisiin enemmän, myös kuluttajat maksaisivat enemmän. Kuvituskuva. Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    MTK toi viime vuoden lopulla esiin, että maataloustuottaja saa ruoan hinnasta vain pienen osan. Päivittäistavarakauppaliiton toimitusjohtaja kertoo, että mahdolliset korotukset tuottajan palkassa näkyisivät suoraan kuluttajan ruokalaskussa.

    Montako prosenttia ruoan hinnasta jää kaupalle, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto?

    – Kauppa ei voi kilpailulain mukaan julkaista sellaista tietoa. Se, paljonko kauppa saa, vaihtelee yrityskohtaisesti ja on liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa, Luoto vastaa.

    MTK:n viime marraskuussa julkaisemien, yhdessä Tilastokeskuksen ja Tiken kanssa kerättyjen tietojen mukaan tuottaja saa naudan jauhelihan hinnasta itselleen 28,6 prosenttia, kananmunista 28 prosenttia, palvikinkusta 13,6 prosenttia, broilerin rintafileestä 10,2 prosenttia ja ruisleivästä 4,2 prosenttia.

    "Kauppa ei maksa alkutuottajalle"

    Luodon mielestä sitä, miksi tuottajalle maksetaan niin vähän, pitäisi kysyä elintarviketeollisuudelta. Se on kaupan ja alkutuottajien lisäksi yksi ruokaketjun kolmesta keskeisestä toimijasta.

    – On hirveän yleinen harhaluulo, että kauppa maksaisi alkutuottajalle. Niin ei todellakaan ole. Kauppa ei neuvottele alkutuottajan kanssa porsaanlihan tai viljan hinnasta, vaan tuottajat käyvät neuvottelun tuottajahinnasta elintarviketeollisuutta edustavien yritysten kanssa. Alkutuottajat saavat rahansa muun muassa Atrialta, HK:lta, Saarioiselta ja Snellmanilta.

    Luoto kertoo, että vasta näiden neuvottelujen jälkeen elintarviketeollisuuden yritykset neuvottelevat kaupan yritysten kanssa siitä, mihin hintaan kauppa ostaa valmiin tuotteen sisään.

    – Tässä ketjussa jokainen pyrkii luonnollisesti pitämään huolta omasta kannattavuudestaan.

    Korotukset siirtyvät ruokalaskuun

    Miten ruokalaskulle kävisi, jos tuottajille maksettaisiin enemmän?

    – Korotukset siirtyvät yleensä suoraan kuluttajahintoihin.

    Luoto kertoo, että elintarviketeollisuuden ja yritysten edustajien mukaan esimerkiksi porsaanlihan hinta nousi vuoden 2011 lokakuusta vuoden 2012 lokakuuhun noin 12 prosentilla.

    – Kaupan kanssa neuvotellut elintarviketeollisuus perusteli hinnan nousua raaka-aineiden kustannusten nousemisella. Näiden tekijöiden takia kaupankin piti pyytää tuotteesta kuluttajalta enemmän.

    – Jos ajatellaan, että esimerkiksi ennen kahdeksan euroa kilolta maksaneen porsaan kilohinta nousi 12 prosenttia, niin kyllähän se kasvatti kuluttajan laskua lähes eurolla.

    Markkinatalous määrää

    Luoto korostaa, että neuvotteluja käydään normaalin markkinatalouden ehdoilla.

    – Kun esimerkiksi kahvisadot olivat pari vuotta sitten huonot, kahvin maailmanmarkkinahinta lähti nousuun. Se näkyi Suomessakin kahvin kallistumisena.

    – Jos kauppa maksaisi elintarviketeollisuudelle enemmän ja kuluttajahinta pysyisi samana, kauppojen tuotto totta kai vähenisi, Luoto sanoo.

    Studio55.fi/Piia Simola

    Lähde: mtk.fi

     

    Lue myös:
      Studio55

      Uusimmat

      •  

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja