MTK toi viime vuoden lopulla esiin, että maataloustuottaja saa ruoan hinnasta vain pienen osan. Päivittäistavarakauppaliiton toimitusjohtaja kertoo, että mahdolliset korotukset tuottajan palkassa näkyisivät suoraan kuluttajan ruokalaskussa.
Montako prosenttia ruoan hinnasta jää kaupalle, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto?
– Kauppa ei voi kilpailulain mukaan julkaista sellaista tietoa. Se, paljonko kauppa saa, vaihtelee yrityskohtaisesti ja on liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa, Luoto vastaa.
MTK:n viime marraskuussa julkaisemien, yhdessä Tilastokeskuksen ja Tiken kanssa kerättyjen tietojen mukaan tuottaja saa naudan jauhelihan hinnasta itselleen 28,6 prosenttia, kananmunista 28 prosenttia, palvikinkusta 13,6 prosenttia, broilerin rintafileestä 10,2 prosenttia ja ruisleivästä 4,2 prosenttia.
"Kauppa ei maksa alkutuottajalle"
Luodon mielestä sitä, miksi tuottajalle maksetaan niin vähän, pitäisi kysyä elintarviketeollisuudelta. Se on kaupan ja alkutuottajien lisäksi yksi ruokaketjun kolmesta keskeisestä toimijasta.
– On hirveän yleinen harhaluulo, että kauppa maksaisi alkutuottajalle. Niin ei todellakaan ole. Kauppa ei neuvottele alkutuottajan kanssa porsaanlihan tai viljan hinnasta, vaan tuottajat käyvät neuvottelun tuottajahinnasta elintarviketeollisuutta edustavien yritysten kanssa. Alkutuottajat saavat rahansa muun muassa Atrialta, HK:lta, Saarioiselta ja Snellmanilta.
Luoto kertoo, että vasta näiden neuvottelujen jälkeen elintarviketeollisuuden yritykset neuvottelevat kaupan yritysten kanssa siitä, mihin hintaan kauppa ostaa valmiin tuotteen sisään.
– Tässä ketjussa jokainen pyrkii luonnollisesti pitämään huolta omasta kannattavuudestaan.
Korotukset siirtyvät ruokalaskuun
Miten ruokalaskulle kävisi, jos tuottajille maksettaisiin enemmän?
– Korotukset siirtyvät yleensä suoraan kuluttajahintoihin.
Luoto kertoo, että elintarviketeollisuuden ja yritysten edustajien mukaan esimerkiksi porsaanlihan hinta nousi vuoden 2011 lokakuusta vuoden 2012 lokakuuhun noin 12 prosentilla.
– Kaupan kanssa neuvotellut elintarviketeollisuus perusteli hinnan nousua raaka-aineiden kustannusten nousemisella. Näiden tekijöiden takia kaupankin piti pyytää tuotteesta kuluttajalta enemmän.
– Jos ajatellaan, että esimerkiksi ennen kahdeksan euroa kilolta maksaneen porsaan kilohinta nousi 12 prosenttia, niin kyllähän se kasvatti kuluttajan laskua lähes eurolla.
Markkinatalous määrää
Luoto korostaa, että neuvotteluja käydään normaalin markkinatalouden ehdoilla.
– Kun esimerkiksi kahvisadot olivat pari vuotta sitten huonot, kahvin maailmanmarkkinahinta lähti nousuun. Se näkyi Suomessakin kahvin kallistumisena.
– Jos kauppa maksaisi elintarviketeollisuudelle enemmän ja kuluttajahinta pysyisi samana, kauppojen tuotto totta kai vähenisi, Luoto sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Lähde: mtk.fi
Kauppa: Näin käy ruoan hinnalle tänä vuonna
Tutkija: Leipäjonoilla myös sosiaalinen merkitys
Taloustoimittaja: Alehinnoittelu on hämäystä
Taloustoimittaja: "Kotimainen" elintarvikkeesi voikin olla peräisin tuhansien kilometrien takaa
Katso Suomen ja Espanjan hullut hintaerot – ruoka, lääkkeet, alkoholi, asuminen!
Tämä on karu totuus lisäaineiden vaikutuksesta ihmiseen
Lääkäri varoittaa: Näin suomalainen sianliha on pilattu
Näin elät terveellisemmin vähemmällä rahalla!
Köyhän elämää nykypäivän Suomessa: On viikkoja, jolloin elän leivällä ja kahvilla
Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila lähetyksessä: Ruoasta tulee vielä sota!