Helsingin käräjäoikeus jatkoi tänään entisen rikollisjohtajan Lauri Johanssonin oikeudenkäyntiä. Johansson on tunnustanut kaksi 1990-luvulla tekemäänsä murhaa. Tunnustusten syyksi hän on sanonut uskoon tulon.
Oikeus käsitteli suljetuin ovin lausuntoa, jonka Valviran ylilääkäri Irma Kotilainen oli tehnyt Johanssonin mielentilasta. Sen jälkeen alettiin käsitellä rangaistuksen mittaamista.
Julkisesta keskustelusta pystyi päättelemään, että Kotilainen pitää Johanssonia alentuneesti syyntakeisena. Johanssonille on vuonna 2002 tehty mielentilatutkimus, jonka mukaan hänen syyntakeisuutensa on alentunut. Alentuneesti syyntakeinen tuomitaan yleensä syyntakeista lievempään rangaistukseen.
Korkein oikeus (KKO) oli kuitenkin eri mieltä kuin lausunnon antanut silloinen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. KKO tuomitsi Johanssonin vuonna 2004 elinkautiseen vankeuteen murhasta, ja hän kärsii rangaistustaan yhä.
Ei uutta rangaistusta
Syyttäjä Harri Ilander katsookin, ettei Johanssonille enää voi määrätä muuta rangaistusta, sillä nykyinen elinkautinen kattaa kaikki rangaistukset, myös seuraamukset nyt käsillä olevista kahdesta murhasta. Nämä murhat Johansson teki ennen sitä murhaa, josta hän nyt istuu elinkautista.
Toisen uhrin omaista edustava asianajaja Heikki Lampela tulkitsi asian niin, ettei Johanssonille koidu kahdesta murhasta mitään seuraamusta. Hetken asiaa päiviteltyään Lampela sanoi:
– Jätän sen oikeuden harkittavaksi.
– Oikeuden harkittavaksi se jää joka tapauksessa, oikeuden puheenjohtaja käräjätuomari Jaana Helander sanoi.
Johanssonin puolustaja asianajaja Pekka Kivi vaati oikeudessa, että Johanssonin on katsottava olleen alentuneesti syyntakeinen. Tällä perusteella Johanssonin vahingonkorvauksia uhrien omaisille pitäisi Kiven mielestä kohtuullistaa.
Uhrien omaisia edustavat asianajajat vastustivat vaatimusta. He, samoin kuin syyttäjä, vaativat, että Johansson tuomitaan syyntakeisena. Jos hänen syyntakeisuutensa kuitenkin katsotaan alentuneen, sen ei omaisten mielestä tule vaikuttaa korvauksiin.