Yksi kannattavaa liiketoimintaa ennen koronakriisiä harjoittanut yritys on lasten sisäleikkipuisto HopLop.
Business Finlandin johtaja Reijo Kangas kertoi maanantaina MTV:n Uutisaamussa, että hakemuksia on tähän mennessä tullut noin 20 000 ja päätöksiä on tehty tässä vaiheessa 7 300.
Lue myös: Talousahdinko syvenee: Yrityksiä tukeva Business Finland on saanut jo 20 000 koronatukihakemusta – kuka saa rahaa ja millä perusteella?
MTV Uutiset tutustui Business Finlandin hylkäämiin hakemuksiin. Yksi yrityksistä, joka ei saanut yritystukea, on lapsille tarkoitettu sisäleikkipuisto HopLop.
HopLopin toimitusjohtaja Kalle Peltola kertoo, että hakemuksen hylkääminen oli pettymys, sillä vallitsevassa tilanteessa kaikki tuki on tervetullutta ja tarpeen.
– Mutta toimintamme koko ja koronan sekä sen johdosta määrättyjen rajoitusten aiheuttamat kokonaisvaikutukset huomioiden Business Finlandilta haetun tuen määrä ei kata koronasta johtuvia menetyksiä ja vahinkoja liiketoiminnallemme, Peltola sanoo.
Lue myös: MTV Uutiset seuraa koronan iskua talouteen: Konkurssien määrä kasvoi alkuvuonna selvästi Suomessa – eikä koronakriisi vielä edes näy tilastoissa
Kaikki HopLopin leikkipuistot niin Suomessa kuin Saksassakin ovat olleet koronapandemian vuoksi suljettuina nyt yli kuukauden ajan ja koko henkilöstö eli noin 400 pääasiassa nuorta työntekijää on lomautettu. Peltolan mukaan HopLopin myynti ja liikevaihto tyrehtyi lähes nollaan 17. maaliskuuta tapahtuneen sulkemisen jälkeen.
– Ennen koronan vaikutusta aina maaliskuun alkupäiviin saakka HopLopin liiketoiminta oli vahvalla ja kannattavalla kasvu-uralla. Liikevaihdon tyrehtyminen ja loppuminen on siis täysin koronasta johtuvaa, Peltola kertoo.
HopLop-yhtiön liikevaihdosta merkittävin osa muodostuu ravintolatoiminnasta ja siihen liittyvästä synttäritoiminnasta, joten ravintolatoiminnan kieltäminen ja kokoontumisten rajoittamiset alle 10 henkilöön tai edes alle 500 henkilöön poissulkevat mahdollisuuden avata puistot.
Peltolan mielestä on kohtuullista, että HopLopin kaltaiset palvelusektorin yhtiöt autetaan epidemiasta yli ja turvataan näin merkittävä määrä nuorten työpaikkoja ja lasten riemua joka puolella Suomea.
– Toivoisin myös, että valtio ottaisi vahvasti kantaa siihen, mitä koronakriisistä yrityksille aiheutuneiden vahinkojen taakanjako eri osapuolien kesken käytännössä tarkoittaa, Peltola summaa.