Lapset todistivat Sipoonkorvessa kirjolohien joukkokuoleman: "Aavemainen ja karu näky" – syy kalakuolemiin löytyy auttamisen kieltävästä sopimuksesta

– Toinen lapsistani huomasi kuivalla maalla kuolleen kalan. Vedessä kuolleita kaloja oli tasaisin välein, yhteensä joitain kymmeniä, Ylönen kertoo.

Suositun kalastuspaikan kiertäminen hidastui, sillä lapset halusivat bongata kaikki pinnalla kelluvat kalat.

– Näky oli aavemainen ja karu. Kalat olivat sen verran huonossa kunnossa, että arvelin niiden olleen vedessä jo jonkin aikaa, Ylönen sanoo.

Sateet vievät kalojen hapen

Sipoonkorven kansallispuiston Storträskiin on istutettu kirjolohia, joka on teknisesti vieraslaji. Kirjolohien istutuksesta vastaavan yhdistyksen puheenjohtaja Esa Tiihonen on tietoinen kalojen joukkokuolemasta.

– Yhä jatkuvat sateet ovat keskeinen syy. Sipoonkorven maasto on suoperäistä ja sadevedet valuvat vesistöihin. Näin ollen vesistöjen happamuus muuttuu, mitä kirjolohet eivät kestä, Tiihonen sanoo.

Tiihosen mukaan Pekko Ylösen perheineen todistama kalojen joukkokuolema ei ole yleinen näky, mutta talven viivästymisen vuoksi tällaista oltiin osattu odottaa.

Sopimus kieltää avun

Istutettuja kirjolohia voitaisiin suojella vesistöjä kalkitsemalla. Tämä pitäisi veden happamuusarvot kaloille suotuisina.

– Yhdistyksen ja Metsähallituksen välinen sopimus kuitenkin kieltää vesien kalkitsemisen. Sipoonkorpi on kansallispuisto ja se halutaan pitää luonnontilassa, Tiihonen kertoo.

Tiihosen mielestä kalkituksesta olisi vain hyötyä.

– Se parantaisi vesistöjen laatua. Eliöille kalkituksesta ei ole mitään haittaa, Tiihonen jyrähtää.

Metsähallituksen puistonjohtajan Harri Karjalaisen mukaan pykälästä voidaan neuvotella uutta sopimusta laadittaessa. Tiihonen ei usko muutokseen.

– Niin selväsanaisesti se on kielletty, Tiihonen toteaa harmistuneena.

Koukut jäävät kalojen suuhun

Veden pinnalla kelluvat kuolleet kirjolohet eivät johdu pelkästään poikkeuksellisesta säästä.

– Koukkuja jää kalojen suuhun, sillä osa kalastajista käyttää liian ohuita siimoja tai he eivät osaa naarata kaloja oikein rantaan, Tiihonen tietää.

Kalastuslupien tarkastajat puuttuvat sinällään lainmukaisiin, mutta käytännön tasolla vääränlaisiin kalastustapoihin.

– Olisi tietysti toivottavaa, että ihmiset tekisivät kotiläksynsä ennen kuin lähtevät ongelle, Tiihonen toivoo.