Lapsen raiskaaja selvisi vähällä

Oikeuden päätöksessä kuvataan miten raiskaukset tyypillisesti tapahtuivat. Tytön mukaan hän makasi kasvot seinää päin, litistyneenä seinää vasten, kun mies tunkeutui häneen.

Tyttö kertoi, ettei ensimmäisellä kerralla ymmärtänyt mistä oli kysymys eikä sen takia kyennyt tekemään tilanteessa mitään. Myöhemmin tekojen toistuessa tyttö on lamaantunut ja alistunut sekä odottanut asian olevan ohi mahdollisimman pian.

Mies tuomittiin kymmenien raiskausten lisäksi törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka itse asiassa on vakavampi rikos. Raiskauksesta voi tuomita 1 v -6 v vankeutta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1 v -10 v.

Tuomion perustelut oikeus julisti kokonaan salaiseksi.

Käräjäoikeus olisi siis voinut langettaa peräti 13 vuotta vankeutta. Rangaistusten yhdistäminen on monimutkaista, mutta perussääntö on tässä rangaistusluokassa se, että vakavimman päälle voidaan lisätä kolme vuotta vankeutta.

Useammista rikoksista saa siis tuomioistuimessa tukkualennusta.

Miten oikeus tapausta mietti?

Rangaistusta miettiessään Espoon käräjäoikeus viittasi KKO:n päätökseen 2011:102, jonka mukaan hyväksikäytöstä rangaistusta mitattaessa on otettava huomioon kolme seikkaa:

Ensinnäkin on mietittävä miten vahingollinen teko on ollut lapsen kehityksen kannalta. Mitä läheisempi ja luottamuksellisempi suhde on kysymyksessä, sitä vahingollisempi seksuaalinen hyväksikäyttö on lapselle ollut.

Toiseksi KKO:n päätöksessä oheistetaan myös miettimään itse tekoa, onko kyse puheista, seksivideoiden katselusta vai esimerkiksi alistamisesta sukupuoliyhteyteen.

Kolmantena seikkana KKO viittaa vielä hyväksikäyttökertojen määrään ja siihen miten pitkälle ajanjaksolle ne ajoittuvat.

Tätä tapausta puntaroidessaan Espoon käräjäoikeus totesi, että mies käytti tytön luottamusta hyväkseen. Itse päätöksestä ei selviä mikä heidän suhteensa on ollut. Oikeus lausuu julkisessa osassa tytön olleen riippuvainen miehestä.

”Teot osoittavat erittäin suurta moitittavuutta, kun vastaaja alisti tytön sukupuoliyhteyksiin, mikä on hyväksikäytön vahingollisin muoto”, käräjäoikeus lausui.

Lopuksi käräjäoikeus toteaa, että ”ottaen huomioon, että kyse on ollut kymmenistä hyväksikäyttö- ja yhdyntäkerroista, käräjäoikeus harkitsee oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi vastaajan syyksi luetuista teoista viisi vuotta vankeutta”.

Käräjäoikeus ei perustele rangaistuksen mittaamista sen tarkemmin.

Tältä osin käräjäoikeuden päätös on outo. Ensin se toteaa, että kaikissa kolmessa kohdassa päädytään juuri siihen moitittavimpaan laitaan, mutta itse tuomio on kuitenkin vain reilu kolmannes 13 v maksimirangaistuksesta.

11-12-vuotias tyttö raiskattiin vuoden aikana kymmeniä kertoja. Tarkka määrä ei koskaan selvinnyt.

Voi vain ihmetellä mitä muuta miehen olisi pitänyt tehdä saadakseen kovemman tuomion. Eikö pelkästään jo kymmenien raiskausten olisi pitänyt tuoda sen rikoksen maksimituomio eli kuusi vuotta? Ja siihen päälle vielä harkinta siitä, että uhri oli lapsi.

Millaisia rangaistuksia yleensä?

Tietysti on tarkasteltava vielä yleistä linjaa. Millaisia rangaistuksia törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tavanomaisesti tuomitaan?

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos julkaisi 2009 tutkimuksen, jonka mukaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä langetetaan eniten 1,5–4,5 v mittaisia ehdottomia vankeuksia. Keskipituus on noin 3 v 4 kk.

Mutta tässä pitää huomioida, että nämä tuomiot sisältävät myös niitä lievempiä tekomuotoja kuin sukupuoliyhteys.

Tutkimuksen mukaan rikoksissa, joissa lapsi on pakotettu tekoon ja vastaajan syyksi on luettu myös raiskausrikos, ehdottoman vankeuden keskipituus on 5 vuotta 11 kuukautta.

Tässäkin mielessä Espoon käräjäoikeuden langettamaa viittä vuotta voi pitää poikkeuksellisen lievänä, etenkin kun kyse oli kymmenistä raiskauksista vuoden aikana.

Kaiken lisäksi korkein oikeus äskettäin kovensi ennakkopäätöksessään suhtautumista raiskausrikokseen. Jengiläiset raiskasivat aikuisen naisen useasti kerhotilassaan ja KKO korotti raiskauksista annetun tuomiota kahdella miehellä 1 v ja 1 v 6 kk. Kovempi tuomio raiskauksista oli 7 v vankeutta.

"Samat seikat, jotka ovat johtaneet siihen, että raiskaus on katsottu törkeäksi, voivat vaikuttaa myös rangaistusta mitattaessa", KKO totesi.

Korkein oikeus ohjeistaa siis katsomaan kokonaisuutta. Sitä Espoon käräjäoikeus ei ymmärtänyt.

Rangaistuksen pituuden perusteella jengiraiskaus oli - tapausta yhtään vähättelemättä - selvästi vakavampi teko kuin kymmenet lapsen raiskaukset vuoden aikana.

Lainsäädännön vika tämä ei ole. Se on itse asiassa tiukentunut. Syyskuun 2014 alusta kaikki alle 18-vuotiaiden raiskaukset katsotaan törkeiksi raiskauksiksi, josta voidaan tuomita vankeutta 1 v - 10 v.

Vaikka tässä jutussa olisi tuo uusi lainsäädäntö ollut voimassa, niin maksimirangaistus olisi ollut se sama 13 vuotta kuin nyt.

Ongelma on siis siinä miten oikeus lakia käyttää.

Miten pitkään 45-vuotias mies sitten todellisuudessa istuu?

Vankilamatematiikka ensin puolittaa tuomion 2,5 vuoteen ja siitä viimeiset kuusi kuukautta kuluvat todennäköisesti koevapaudessa. Reaalirangaistus on siis 2 v vankeutta.

Syytteessä arvioitiin raiskausten määräksi noin viisikymmentä. Sen mukaan laskettuna jokaisesta lapsen raiskauksesta seurasi siis todellisuudessa kaksi viikkoa vankeutta.