Ruoka-aineallergisen lapsen vanhemmilta ja hoitajilta vaaditaan epätavallisen paljon osaamista ja vaivannäköä. Perheen ruokalista on usein mietittävä kokonaan uusiksi, jos monet tavalliset ruoka-aineet ovat lapsen ruokavaliossa kiellettyjen listalla. Vaikka välttäminen on tärkein hoitokeino jo todetussa ruoka-allergiassa, kannattaa ruuanlaittajan ajatella mieluummin, mikä kaikki on sallittua. Mitä tavallisemmassa ruuassa pysytään, sitä parempi lapselle ja koko perheelle.
Lihalle allergisoituminen on harvinaista, ja liharuuan turvin allergikko saakin ravitsemukseensa täysiarvoisen proteiinin ja kivennäisaineista tärkeimmän eli raudan, muistuttaa toiminnanjohtaja Eeva Hannukainen Liha-alan tiedotuksesta. - Lisäksi lihan monipuolinen B-vitamiinisisältö on tarpeen, kun kotimainen vilja puuttuu ruokavaliosta, hän korostaa.
Kypsennystapa tuo valinnanvaraa
Liharuokien valmistuksessa valinnanvaraa tuo jo kypsennystapa: keittäminen, paistaminen, suikaleruuat wokissa jne. Kätevintä on kypsentää liha suurempina paloina uunissa. Pikkulapsen voi olla hankala syödä kokolihaa, mistä syystä usein kaivataan kastiketta ja siihen maukasta lientä. Kun kastikkeeseen ei voi käyttää esimerkiksi värikästä tomaattia, maitotuotteita tai vehnäjauhoja, on opittava muita tapoja. Suurustamiseen sopii perunajauho tai maissitärkkelys. Erityisen kätevää on riisijauho, joka toimii miltei vehnäjauhon tavoin.
Ruuan värittömyyteen paras apu ovat kasvikset. Kun keitetyt kasvikset hienonnetaan sauvasekoittimella keitinliemeensä, saadaan maukasta, pirteää kastiketta. Vihreät yrtit tuovat ruokaan houkuttelevuutta, mutta niitä on syytä kokeilla varovasti, yhtä kerrallaan. Allergiaperheissä ei tarvitse luopua lasten suosikkiruuasta lihapullistakaan, kun muna ja korppujauhot korvataan taikinassa sokerijuurikaskuidulla.
(Mtv3-Finfood)