Lakkoilevat sähköasentajat saattoivat tienata jopa enemmän kuin töissä ollessaan – "Lähtökohtana turvata eläminen"

Sähköliitto tiedotti tammikuun lopussa lopettavansa kaksi kuukautta kestäneen lakkonsa Konecranesilla ja Uudenkaupungin autotehtaalla. Myöhemmin liitto tiedotti lakon päättyneen myös muun muassa SSAB:ssa, Outokummussa ja Turun telakalla. Enimmillään lakossa oli noin tuhat henkeä. Lakko oli vielä torstaina käynnissä Bolidenin tehtaassa Kokkolassa.

Lakkoon menneille maksettiin poikkeuksellisen suurta 200 euron lakkoavustusta työpäivää kohden. 20 työpäivän perusteella laskettuna lakkolaiset saivat liitolta avustusta 4 000 euroa kuussa. Lakkoavustus on suurelta osin veronalaista tuloa.

Tilastokeskuksen mukaan sähköasentajien keskiansiot olivat noin 3 100–3 400 euroa kuussa vuonna 2018. Näin ollen on ollut hyvin mahdollista, että työntekijä on tienannut enemmän lakkoilemalla kuin menemällä töihin.

– Näyttää siltä pääsääntöisesti, että on tienattu enemmän olemalla kotona. Toki löytyy varmaan esimerkkejä toiseenkin suuntaan, jos esimerkiksi ollaan töissä yöllä sunnuntaina, Teknologiateollisuuden neuvottelujohtaja Pekka Kärkkäinen arvioi.

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti myöntää, että lakkokorvaus oli ”korkeanoloinen”.

– Siihen oli monia eri syitä. Oli periaatteellisia syitä, kuten lakon merkitys, ja tietysti lomapäivien ja sen tyyppisten etuisuuksien menetys, Väntti kertoi.

Väntin mukaan on mahdollista, että jotkin työntekijät tienasivat enemmän lakolla kuin olisivat tienanneet töissä.

– Lähtökohtana oli turvata eläminen työtaistelun piirissä oleville, koska tiedettiin etukäteen, että siitä tulee pitkä.

Väntti kertoo, että lakkoavustuksen suuruus perustui alakohtaisiin keskivuosiansiolaskelmiin.

Sähköliitto ei vaatinut työtaistelulla jäsenilleen suurempaa palkkaa vaan omaa luottamusmiestä tai vastaavaa edustajaa Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiin. Teollisuusliitto edustaa sähköalan työntekijöitä tes-pöydissä. Lakkoa edelsi SAK:n kahden jäsenen, Teollisuusliiton ja Sähköliiton, välinen julkinen riitely.

Kun Sähköliitto tiedotti lakkojen päättymisestä se kertoi hyväksyneensä paikalliset sopimukset. Sähköliitto ei kuitenkaan ollut sopimusten sopijaosapuoli.

Teknologiateollisuuden Kärkkäisen mukaan sopimusten ”hyväksyminen” tarkoittaa todellisuudessa Sähköliiton osalta sitä, että se on tyytynyt muiden tekemiin sopimuksiin.

– Heidän hyväksyntänsä ei ole ollut tässä prosessissa merkityksellistä, Kärkkäinen kertoi.

Kärkkäisen mukaan työnantaja ja tes-osapuolena olevan Teollisuusliiton paikallinen pääluottamusmies tekivät sopimuksen, jolla annettiin Sähköliiton jäsenille rajoitettu vaikutusmahdollisuus työpaikan neuvotteluihin sopimistilanteessa.

Sähköliiton jäsenten edustaja ei ole kuitenkaan varsinainen neuvotteluiden sopijaosapuoli.

– Hänen asiantuntemustaan kuitenkin kuullaan prosesseissa.

Teknologiateollisuuden mukaan Sähköliitto kelpuutti saman mallin, jota sille oli tarjottu jo ennen joulukuussa alkanutta lakkoa.

– Nyt on tärkeää, että tämä kohtuuton ja suurta vahinkoa tuottanut lakko lopetetaan kaikissa yrityksissä. Teknologiateollisuus esitti ratkaisumallin jo marraskuussa, mutta Sähköliitto torjui sen jyrkästi ja aloitti pitkän järjestöpoliittisen lakon kahdessatoista teknologiayrityksessä, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle kertoi tiedotteessa tammikuun lopussa.

Väntin mukaan Teknologiateollisuuden näkemys ei pidä paikkaansa.

– Se, että Teknologiateollisuus olisi tällaista järjestelyä tällaisella sisällöllä tarjonnut marraskuussa, ei pidä paikkaansa. En halua sen paremmin palata riidan juurisyihin. Tärkeintä on, että se on sovittu, Väntti kertoi.