Laivojen typpipäästöt rehevöittävät Itämerta – jätevesipäästöt vähentyneet, ilmapäästöt suuria

Risteilylaivojen jätevesien päästäminen mereen on vähentynyt ja rikkidirektiivi on parantanut rannikkokaupunkien ilman laatua. Sen sijaan laivojen polttoaineen typpipäästöt rehevöittävät Itämerta vielä kauan. 

Itämeren tilan kannalta hyvä uutinen on se, että yhä useampi risteilyalus jättää jätevetensä maihin sen sijaan, että päästäisi ne mereen. Esimerkiksi Helsingissä 90 prosenttia risteilijöistä tyhjentää jätevetensä satamassa. Jätevesien päästämistä koskeva kielto tulee voimaan vuonna 2019 uusille aluksille ja vuonna 2021 vanhoille aluksille.

– Kokonaisuudessaan Itämeren päästöissä laivojen jätevesien osuus ei ole kovin merkittävä, mutta rehevöityneessä Itämeressä kaikki ravinnepäästöt ovat liikaa. Se on hyvin paljon myös moraalikysymys. On ikävää jos tämmöiset matkustaja-alukset, joissa on tuhansia matkustajia, pumppaavat jätevesiä mereen, joka muutenkin kärsii rehevöitymisongelmista. On ilman muuta tärkeää, että ne saadaan loppumaan, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila  kommentoi.

Ilmapäästöt jätevesiä isompi ongelma

Itämeren tilan kannalta suurempi ongelma ovat laivojen päästöt ilmaan.

– Jos verrataan ilmapäästöjä risteilyalusten jätevesistä tulevaan typpipäästöön, ne ovat pelkästään Itämerellä 100 kertaa suuremmat. Jos otetaan huomioon, että ilmapäästöjä tulee Itämerelle myös Pohjanmereltä tuulen mukana, niin Itämereen laskeutuva typpimäärä on 200-kertainen verrattuna risteilyalusten jätevesistä tulevaan päästöön, Knuuttila laskee.

Laivojen typpipäästöjen merkitys koko Itämeren mittakaavassa on suuri.

– Ilmapäästöjen osuus on siinä mielessä iso, että kun Itämereen tulee typpeä noin neljännes ilmalaskeumana, niin laivojen osuus tästä ilmalaskeumasta on ihan merkittävä, jopa 10 prosentin luokkaa. Ilmapäästöjen osuus on rehevöitymismielessä paljon tärkeämpi kuin tämä jätevesikysymys, Knuuttila sanoo.

Autolautta päihittää autot päästöissä

Jos verrataan uuteen bensiinikäyttöiseen henkilöautoon, autolautan päästöt ovat melkoiset.

Kuljettua kilometriä kohden yhden autolautan hiukkaspäästöt vastaavat yli 100 000 henkilöauton päästöjä. Typen oksidien päästöt ovat yhtä suuret kuin yli 160 000 henkilöauton päästöt ja rikkidioksidipäästöt vastaavat yli 300 000 henkilöauton päästöjä.

Yksi autolautta vois siis tupruttaa vuodessa ilmaan rikkiä melkein yhtä paljon kuin koko Suomen tieliikenne.

– Laivaliikennettä koskevat säännökset on hyvin löysiä verrattuna siihen, mikä koskee esimerkiksi autoliikennettä. Laivojen moottoreita voi verrata isoihin voimalaitoksiin ja jos ne olisivat maalla toimivia voimalaitoksia, ne eivät saisi käynnistyslupaa. Niiden päästöt ovat niin isoja, Knuuttila huomauttaa.

Typpirajoituksia vain uusille aluksille

Laivojen rikkipäästöjä rajoitetaan jo rikkidirektiivillä, mutta typpirajoituksia joudutaan vielä odottamaan. Laivojen pakokaasujen typpipäästöjä ryhdytään rajoittamaan vasta vuonna 2021 ja silloinkin vain uusissa laivoissa. Kuluu siis kymmeniä vuosia ennen kuin laivojen typpipäästöt vähenevät merkittävästi.

Vanhojen alusten typpipäästöjä ei aiota rajoittaa ja se on Varustamoyhdistyksen mukaan hyvä asia, koska teknologian kanssa voi tulla ongelmia.

– Kun liian paljon teknologiaa tuodaan vanhoihin aluksiin, se aiheuttaa ongelmia. Toki on katalysaattoreita, mutta esimerkiksi katalysaattori toimii erittäin huonosti samassa savukaasulinjassa kuin rikkipesuri, Suomen Varustamot ry:n vanhempi neuvonantaja Olof Widén toteaa. 

LNG-alukset ratkaisevat päästöongelmat

Hyvä ratkaisu laivojen ilmapäästöjen vähentämiseksi ovat nesteytettyä maakaasua käyttävät alukset. Niiden typen oksidien päästöt ovat 85 prosenttia pienemmät kuin normaalilla raskaalla polttoöljyllä ajavilla laivoilla. Liikenteessä on jo muutamia ja määrän odotetaan kasvavan.

– LNG-alusten yleistyminen olisi nopein tapa pienentää Itämerta rehevöittäviä typen oksidien päästöjä, Knuuttila kertoo.

– Kaikki uudet alukset, joita meillä on tullut liikenteeseen vuonna 2016 tai sen jälkeen, ovat olleet LNG-käyttöisiä. Ympäristöasiat ovat viime vuosina nousseet merenkulussa melkein tärkeimmäksi asiaksi, Widén vakuuttaa.