Työnhakijoiden arvioinnissa käytettävät erilaiset soveltuvuustestit tulevat pian lainsäädännön piiriin. Eduskunta valmistelee syksyn aikana lakia, joka asettaa kriteerit testin tekijälle.
Henkilöarviointeihin liittyvää lainsäädäntöä ei maassamme ole vielä lainkaan. Tällä hetkellä henkilö- ja soveltuvuusarviointeja voi tehdä kuka tahansa, minkälaisilla menetelmillä hyvänsä.
Psykologiset soveltuvuustestit ovat lisääntyneet työnhaussa. Yhä useampi työnantaja testaa työnhakijat soveltuvuusarviointien avulla. Arviointeja tehdään eniten sellaisissa laitoksissa, joissa käsitellään suuria rahasummia tai joissa on iso vastuu ihmisistä. Esimerkiksi lähes kaikissa suurimmissa pankeissa käytetään psykologisia arviointeja henkilöstöä valittaessa. Testit ovat yleisiä myös palvelualoilla, joissa avoimiin paikkoihin on runsaasti hakijoita. Palvelualoilla painotetaan erityisesti hakijoiden henkisiä ominaisuuksia. Vähemmän testejä tehdään tietotekniikan aloilla, joissa on muutenkin pula työntekijöistä.
"Huijaritestejä" liikkeellä
-Arviointien tekijöiden kirjo on laaja. Jopa itse tehtyjä kysymyslomakkeita näkee kaupattavan virallisina testeinä. Toinen ääripää on yritykset, joiden työntekijät ovat ammattilaisia, joilla on kokemus alalta monen vuoden ajalta, sanoo psykologi Lilli Sundvik. Hän johtaa Helsingissä toimivaa psykologitoimisto Crescoa, joka tekee henkilö- ja soveltuvuusarviointeja yrityksille. Hän on tehnyt lisäksi henkilöarviointeihin liittyvän väitöskirjan Helsingin yliopistolle vuonna 1998.
Usein hakijoita testattaessa työnantaja on ensin haastatellut halukkaita ja muodostanut heistä käsityksensä. Sundvikin mukaan ulkopuolisten psykologisten arviointien avulla työnantajat hakevat tukea omille käsityksilleen hakijoista. -Arviointitilanteen tarkoitus ei ole luokitella ihmisiä, vaan se on lähinnä molemminpuolista kanssakäymistä, jossa työnhakija voi itse myös arvioida kiinnostustaan työtehtävään.
Työelämässä halutaan eniten sosiaalisia taitoja ja yhteistyötaitoja. Ajan hitti-termi on "tunneäly", joka Sundvikin mukaan tarkoittaa itsensä ja reagointitapansa tunnistamista sekä sitä, että osaa arvioida omien voimavarojensa riittävyyttä. Tunneälyn omaava osaa myös motivoida itsensä erilaisissa pulmatilanteissa. Hän kykenee lisäksi motivoimaan muita ihmisiä. Suurissa yrityksissä on omat psykologit, jotka tekevät arvioita hakijoista. Sundvikin näkemyksen mukaan yhä useammat yritykset käyttävät ulkopuolisia testaajia. (STT)