Kun 11-vuotias Helmi hermostuu tai on kuormittunut ja levoton, kapuaa 4-vuotias labradorinnoutaja Peppi tytön päälle makaamaan ja asettaa päänsä tämän olkapäälle. Tämä saa autistisen Helmin rauhoittumaan. Labradorinnoutaja Peppi on Suomen ensimmäinen sosiaalisen tuen koira.
Toisinaan jo se, että Peppi-koira laskee päänsä Helmin syliin, saa tytön rauhoittumaan ja keskittämään huomionsa koiraan. Labradorinnoutaja Peppi on Suomen ensimmäinen "tutkinnon suorittanut" sosiaalisen tuen koira.
Sen tehtävänä on tasata autistisen Helmin tunnetiloja ja toimia henkisenä tukena Helmin itsenäistymisessä.
– Helmi on tietyllä tavalla aika arka ja tarvitsee todella paljon tukea, varmistusta ja vahvistusta sille, että hän kykenee ja pystyy itse tekemään tietyt arkiset asiat. Hänellä on taidot moneen asiaan, mutta hän jättää ne mieluummin tekemättä, jos iskä tai äiti ei ole tukemassa tilanteessa, kertoo Helmin äiti Sanna Parkki.
– Tulevaisuudessa on tarkoitus, että Helmi voisi käydä kaupassa tai elokuvissa itsenäisesti koiran kanssa, jolloin hän voi hakea tukea ja turvaa koirasta.
Tämä onkin yksi merkittävimmistä sosiaalisen tuen koiran tehtävistä.
Koira voi lisätä neurokirjon diagnoosin saaneen yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua työelämään, opiskeluun ja vapaa-ajan toimintoihin, kerrotaan Suomen kuulo- ja tukikoirayhdistyksestä.
– Kun Peppi tuli meille, oli siitä tarkoitus kouluttaa autismikoira, mutta niillä ei ole vielä virallista hyötykoirastatusta, jonka vuoksi ne eivät pääse tuen tarvitsijan kanssa kaikkialle. Sitten sattumalta törmäsin kuulo- ja tukikoirayhdistykseen, ja pääsimmekin heidän kauttaan kouluttamaan Pepistä sosiaalisen tuen koiraa, Parkki kertoo.
Sosiaalisen tuen koirat saavat oman koulutusryhmän vuonna 2023
Kuulo- ja tukikoirayhdistyksen koulutuksesta valmistuneet sosiaalisen tuen koirat saavat virallisen työkoirastatuksen, oikeuden käyttää työliivejä ja lainmukaisen oikeuden kulkea käyttäjänsä mukana kaikkialle.
– Harjoittelemme jo kaupassa käyntiä Helmin ja Pepin kanssa. Peppi kulkee kaupassa Helmin vierellä hihnassa, ja minä kuljen hieman perässä tai sivummalla ja annan Helmille ohjeita, miten toimia kaupassa koiran kanssa, kertoo Parkki.
Tieto sosiaalisen tuen tukikoirien tarpeesta onkin tullut Suomen kuulo- ja tukikoirayhdistykselle nimenomaan kentältä, kertoo järjestösuunnittelija Nina Frantsi.
– Yhdistyksellemme tulee jatkuvasti kyselyitä mahdollisuudesta kouluttaa omasta koirasta virallinen tukikoira erilaisiin sosiaalisen tuen tarpeisiin. Halusimme vastata tähän tarpeeseen, ja käynnistimme sosiaalisten tukikoirien pilottiprojektin vuonna 2022.
Lue myös: "Suomi on autistille vaikea paikka asua" – Noora Koponen toivoo, että ihmiset kohtaisivat hänen Nuutti-poikansa
Projekti tuotti tulosta, sillä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA korotti yhdistyksen saamaa rahoitusta vuonna 2023, jotta se voi aloittaa kuulo-, diabetes- ja epilepsiatukikoirien kouluttamisen lisäksi oman koulutusryhmän sosiaalisen tuen koirille.
– Sosiaalisen tuen tukikoirien koulutukseen osallistuvien elämänhallinnan ja osallisuuden tunne nousi merkittävästi. Yksinäisyyden kokemus puolestaan oli vähentynyt jopa 150 prosentilla, tekemämme tuloksellisuuden arvioinnin mukaan, kertoo Nina Frantsi.
Koiran paino ja läsnäolo rauhoittavat
Peppi on ollut pennusta saakka herkkä aistimaan Helmin tunnetiloja, kertoo Sanna Parkki.
– Varmaan koira on huomannut, että yksi ihminen perheessä käyttäytyy ja toimii usein hiukan muista poikkeavalla tavalla, niin sitten koira on reagoinut siihen ja itsestään hakeutunut Helmin lähelle.
Koiran tukea tarvitaan aina, kun kotona on "mammutti" eli aina, kun Helmi on jollain lailla kuormittunut.
Kun koira painaa päänsä Helmin syliin eli tekee headrestiä tai käy makaamaan Helmin viereen ja pikkuhiljaa hivuttautuu tytön päälle makaamaan eli tekee bodyrestiä, tasoittuvat Helmin tunnetilat.
– Yleensä Peppi menee Helmin luokse ilman käskyä, kun se huomaa muutoksen Helmin äänensävyssä, kävelytyylissä tai muussa käytöksessä. Peppi ikään kuin maadoittaa Helmin. Kun koiran paino on lapsen päällä, tulee siitä lapselle syvä tuntoaistimus, jolla on rauhoittava vaikutus.
Samoja metodeja käyttämällä Peppi myös nukuttaa Helmin yöunille.
– Kun Helmi menee nukkumaan, odottaa Peppi jo valmiiksi sängyn vieressä, että hän menee sänkyyn peiton alle. Sitten Peppi hyppää perässä Helmin vierelle.
Lue lisäksi: Espoolainen Ulla sai autismikirjon diagnoosin vasta yli nelikymppisenä – tieto toi helpotuksen: "Olen sattunut geenilotossa saamaan tällaisen"
Pepillä on myös tärkeä rooli Helmin turvallisuuden huolehtijana.
– Jos Helmi meinaa juosta tielle, juoksee Peppi käskystä lapsen eteen ja koskettaa häntä kuonolla. Koiran kosketus havahduttaa Helmin takaisin ympäröivään maailmaan ja saa hänet pysähtymään. Koira saa kontaktin Helmiin silloinkin, kun hän on muun kontaktin tavoittamattomissa.
Koira oppi tukiviittomat vahingossa
Ainoa paikka, jossa Peppi ei kulje Helmin mukana, on koulu. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan henkilön, jolla on tukikoira, tulee olla vähintään 18-vuotias. Tämän vuoksi Helmin äiti Sanna on Peppi-koiran virallinen ohjaaja.
– Muuten he ovat erottamaton parivaljakko. Peppi on kotonakin aina siellä, missä Helmi on. Jos Helmi poistuu aidatulta pihaltamme, tulee Peppi heti ilmoittamaan meille, että nyt Helmi on mennyt ilman sitä pois pihasta.
– Peppi vahtii Helmiä koko ajan ja siksi huomaa heti, jos Helmin käytös muuttuu yhtään. Silloin Peppi tökkää kuonollaan Helmiä ja muistuttaa, että kaikki on hyvin.
Perheen yllätykseksi koira on oppinut myös arjessa käytettäviä tukiviittomia.
– Käytämme paljon kuvia ja tukiviittomia puheen tukena Helmin kanssa kommunikoidessa. Peppi on sitten sivusta seuratessaan oppinut näitä viittomia. Huomasimme sen, kun olimme pyytäneet Helmiä pukemaan ulkovaatteet päälle. Kun Helmi ei reagoinut pyyntöömme, lähti Peppi kuonollaan tuuppimalla ohjaamaan Helmiä eteiseen.
– Voimme nyt käyttää ainoastaan tukiviittomia Pepille, kun pyydämme sitä rauhoittamaan Helmiä. Se on hyvä niissä tilanteissa, kun ympärillä on paljon ääntä, mikä aiheuttaa Helmille levottomuutta.
Kaiken kaikkiaan Peppi on Parkin mukaan rauhoittanut perheen arkea.
– Koira on lisännyt arjen säännöllistä rytmiä entisestään. Helmi tykkää eläimistä, joten koiran läsnäolo on parantanut hänen keskittymistään. Enää huomio ei poukkoile jonnekin koko ajan.
Lue myös: Savusukeltajat pelastivat Bertan Prisman parkkihallista – koira saattoi selvitä omistajan onnekkaan unohduksen ansiosta
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso myös: Empatiaa ei riitä erityislapsille – äiti kertoo kohtelun kipukohdista
9:32