Vesistöihin päätyviä lääkejäämiä olisi mahdollista vähentää tehostamalla sairaaloiden ja hoitolaitosten jätevesien käsittelyä jo ennen kuin ne päätyvät puhdistamolle ja sekoittuvat muihin jätevesiin, kertoo professori Mika Mänttäri Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.
Mänttärin mukaan tällaisissa laitoksissa kannattaisi myös kerätä virtsa erikseen talteen, koska siinä lääkeaineiden pitoisuudet ovat korkeimmillaan.
– Se on lääkeaineiden kannalta todella paksu liuos, jos näin voidaan sanoa.
Kalat vaihtavat sukupuoltaan lääkejämien vuoksi
Lääkejäämien haitoista on jo paljon tutkimustietoa. Esimerkiksi kalojen on havaittu jopa vaihtavan sukupuoltaan vesistöön päätyneen estrogeenihormonin vaikutuksesta.
Mielialalääkkeiden jäämillä on taas vaikutusta kalojen käyttäytymiseen. Luontoon päätyvät antibioottijäämät puolestaan heikentävät antibioottien tehoa maailmalaajuisesti.
– Kaikki lääkeaineet eivät poistu nykyisissä puhdistusprosesseissa, se on ihan faktaa, Mänttäri sanoo.
Esimerkiksi särkylääkkeiden ibuprofeeni saadaan Mänttärin mukaan varsin hyvin poistettua nykyisin käytössä olevilla biologisilla puhdistustekniikoilla, kun taas epilepsia- ja mielialalääkkeiden tai nesteenpoisto- ja sydänlääkkeiden tehoaineet eivät poistu.
– Jos näitä aineita halutaan poistaa tehokkaammin, niin nykyisen puhdistuksen perään pitää laittaa joku tekniikka.
Jäämiä voidaan hapettaa, sitoa tai suodattaa
Lääkeaineita voidaan Mänttärin mukaan pilkkoa hapettamalla, niitä voidaan suodattaa pois johtamalla vesi erikoisrakenteisen kalvon läpi tai ne voidaan sitoa johonkin kiinteään aineeseen kuten aktiivihiileen. Menetelmissä on omat etunsa.
– Jos tuijotetaan pelkästään näitä lääkeaineita ja meillä on jo muuten hyvin puhdistettu vesi, niin silloin hapetuksella valtaosa lääkeaineista saadaan hyvin pienellä energialla pois.
Lääkeaineiden hajottaminen hapettamalla tuottaa kuitenkin uusia yhdisteitä, joiden kaikkia vaikutuksia ei tunneta.
Kalvosuodatuksen etuna taas on Mänttärin mukaan se, että menetelmä suodattaa lääkeaineiden lisäksi mikromuovit, bakteerit ja fosforin, joita jäteveteen on voinut jäädä biologisen puhdistuksen jäljiltä.
Lue myös: Miksi turpeesta aina jauhetaan Suomen ilmastokeskustelussa? Vastaukseen tarvitaan vain tämä yksi luku
Lääkkeitä päätyy turhaan roskikseen
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) arvion mukaan lääkejäämien tehokkaampi poistaminen aiheuttaisi tarvetta nostaa kuluttajan maksamaa jätevesimaksua alle kymmenesosalla.
Johtava asiantuntija Taina Nystén Sykestä muistuttaa, että ympäristön lääkejäämiä voi pienentää myös muilla keinoin. Esimerkiksi käyttämättä jääneistä reseptilääkkeistä vain noin kaksi kolmasosaa palautetaan apteekkeihin.
– Ihmiset eivät välttämättä tajua, että pienikokoisella lääkkeellä voi olla suuria vaikutuksia ympäristössä.
Väestön ikääntyessä lääkkeiden käyttö lisääntyy lähivuosina. Nysténin mukaan ympäristöön päätyy lääkeaineita paitsi nieltävistä pillereistä myös erilaisista iholle levitettävistä geeleistä ja voiteista sekä lääkelaastareista. Käytetyssä lääkelaastarissa voi olla vielä jopa puolet lääkeaineesta jäljellä.
Vaikka kuluttajien valistaminen on tärkeää, myös teollisuuden lääkeainepäästöt voisivat olla Nysténin mukaan tarkemmassa seurannassa.
– Olemme ehdottaneet, että lääketeollisuuden ympäristöluvissa velvoitettaisiin selkeämmin arvioimaan lääkeaineiden päästöjä.