Äänien kuuleminen niputetaan helposti ”hulluuden” merkiksi. Lääkäri kumoaa ajatuksen.
– Äänien kuuleminen ei ole sairaus vaan ilmiö. Tutkimuksissa on todettu aivojen kuvantamismenetelmillä, että kun ihminen kuulee ääniharhoja, niin hänellä aktivoituvat aivan samat aivokuoren osat kuin silloin, kun kuullaan ihan oikeita ääniä. Äänet eivät siis ole mielikuvituksen tuotetta – ihminen ihan oikeasti kuulee ne, psykoosiklinikan ylilääkäri Jorma Oksanen Jorvin sairaalasta sanoo.
Kuullut äänet voidaan jaotella kahteen ryhmään.
– Osa on sellaisia, joista ei saa selvää: kellonsoittoa, hälyääntä, puheensorinaa… Niitä saattaa kuulla aika usein silloin, kun on vaikka unenpöpperössä nukahtamassa tai heräämässä. Tällaiset äänet ovat kokemuksina erittäin tavallisia.
– Sen sijaan verbaaliset eli sanalliset äänihallusinaatiot ovat sellaista puhetta tai sanoja, joista ihminen saa selvää. Äänet kenties kommentoivat niitä kuulevan henkilön ajatuksia tai antavat käskyjä, kehotuksia tai kieltoja. Sävyltään ne voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia.
Ulkomailla tehtyjen kyselytutkimusten perusteella arvioidaan, että 10–15 prosenttia ihmisistä kuulee ääniä, joita muut eivät kuule.
– Valmius äänien kuulemiseen lienee jokaisella ihmisellä. Altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi hapenpuute, äärimmäinen rasitus tai traumakokemukset.
Milloin lääkäriin?
Se, miten ääniä kuultaessa pitäisi toimia, riippuu äänten laadusta ja kokonaistilanteesta.
– Enemmistö ääniä kuulevista ei täytä psykoosisairauden kriteereitä. Niin sanotusti normaalit, mielenterveysongelmaan liittymättömät äänet ovat yleensä aika positiivisia. Niitä ei esiinny usein eivätkä ne pahemmin häiritse ihmisen elämää. Esimerkiksi satunnaiset kokemukset siitä, että jokin lohduttava ääni tai Jumala kehottaa johonkin hyvään elämänratkaisuun, ovat ihmisten keskuudessa yleisiä. Niitä ei ole syytä patologisoida, Oksanen sanoo.
– Sen sijaan äänet, jotka syyttävät, kiusaavat, rienaavat, antavat käskyjä, ahdistavat tai joiden kanssa ääniä kuuleva jatkuvasti keskustelee, ovat syy hakeutua lääkärin hoitoon.
Tilanteessa edetäkseen lääkärin on saatava vastauksia muutamiin kysymyksiin.
– Miten henkilön elämässä muuten menee? Minkälainen hänen toimintakykynsä on? Pystyykö hän tekemään töitä? Onko hän syvästi masentunut? Onko tapahtunut jotakin sellaista, minkä takia hän esimerkiksi pelkää ihmisten ilmoilla liikkumista tai on muuten itse tilanteesta huolissaan?
Oksanen huomauttaa, että lääkäriin hakeudutaan hyvin harvoin niin sanottujen normaalien äänten takia. Kielteisempiäkin ääniä kuultaessa hoitoon tulon syynä on pikemminkin voimakas ahdistuneisuus tai pelko kuin äänet sinänsä.
– Psykoosisairauteen liittyviä ääniä kuuleville ihmisille on tärkeää kertoa, että heidän kuulemansa äänet ovat vain voimakkaampi aste sellaisesta stressireaktiosta, johon kaikilla ihmisillä on valmiutta, Oksanen toteaa.
Kuva: Colourbox.com