Kari-Pekka Kyrö latasi MTV3:n haastattelussa täyslaidallisen Norjan, Italian ja Venäjän niskaan. Hiihdon entisen päävalmentajan mukaan 90-luvulla ei palkintopallille päässyt ilman dopingia.
Kyrö kertoi MTV3:n haastattelussa, että suomalaiset olivat 1990-luvulla dopingin käytössä puhtaita harrastelijoita.
- Jos puhutaan 90-luvusta, niin dopinginkäyttö koski suomalaista maastohiihtoa, kansainvälistä maastohiihtoa ja mitä suurimmissa määrin koko 90-luvun olympiaurheilua, Kyrö sanoi MTV3:lle.
- Suomalaiset olivat perässähiihtäjiä. Jos ajattelee, mistä tämä veridopingin viimeinen, tehokkain vaihe lähti liikkeelle, niin kannattaa katsoa Albertvillen ja Lillehammerin olympialaisten tuloksia ja kääntää katseet Italiaan, Norjaan ja Venäjälle, Kyrö kehottaa.
Norja juhli kotikisoissaan Lillehammerin olympialaissa 1994. Norjalaiset miehet olivat ladulla hurjassa iskussa: he veivät kuusi mitalia, joista kolme oli kultaa. Björn Dählien kahmi kaksi kultaa ja kaksi hopeaa.
Naisten puolella mitalirohmu oli Italian Manuela Di Centa. Italialaiset veivät kisojen hiihtolajeissa yhdeksän mitalia, norjalaiset kahdeksan ja venäläiset viisi.
- Norjalaiset olivat vuosia edellä nimenomaan tässä epodoping-vaiheessa. Kyllä voi varmuudella sanoa, että Lillehammerissa 1994, olivat saastuneimmat talviolympialaiset mitä on pidetty.
Norjalainen tutkija Ingard Leereim väitti noin vuosi sitten, että maassa ei ollut minkäänlaista dopingongelmaa. Kyrö syyttääkin norjalaistutkijaa valehtelusta.
- Valehtelee ja propagoi, se ei missään nimessä pidä paikkaansa. Tämä on montaa kautta varmennettu ja todistettu, muutakin kuin minun puheiden kautta. Niin kuin pitää ollakin.
- Maastohiihdossa ja kansainvälisessä olympiaurheilussa 90-luku oli täysin vapaata aikaa, ei ollut minkäänlaista uskottavaa dopingtestausta, Kyrö näkee.
Eli 90-luvulla ei ollut asiaa mitaleille, jos ei käyttänyt dopingia?
- Näin on.