Hyökkäystestauksilla on merkittävä rooli yrityksiä ja koko yhteiskuntaa vaanivien kyberuhkien tunnistamisessa. Elisan Riku Juurikko tietää, miten hyökkäyksiä tehdään paitsi verkossa myös fyysisesti.
Sinäkin olet varmaan joskus saanut sähköpostiisi viestin, jossa sinun kerrotaan voittaneen uusimman älylaitteen ihan ilmaiseksi, vaikka et olisi tietääksesi edes osallistunut mihinkään arvontaan. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, kuten käytännössä aina onkin.
Yllä mainitussa esimerkissä todennäköistä on, että "palkinnon lunastaminen" vaatii jonkin huijauslinkin painamista tai omien tietojen antamista.
Yrityksien työntekijöille lähetettyjen kalasteluviestien takana todennäköisesti on kyberhuijari, mutta on myös mahdollista, että sinua testataan. Esimerkiksi Elisa lähettää työntekijöilleen vuosittain yli 200 000 simuloitua kalasteluviestiä, jotka auttavat henkilöstöä tunnistamaan huijauksia.
Lisäksi hyökkäystestauksia tehdään yrityksissä muun muassa kyberturvakonsulttien avulla.
– Pitää olla kyky reagoida siihen, jos joku haksahtaa kalasteluviestiin organisaatiossa, sanoo Elisan kybervarautumispäällikkö Riku Juurikko.
Juurikko puhuu kerroksellisesta suojauksesta. Jos kokonaisen yrityksen tietoturva kärsii yhden huijausviestin vuoksi, syyllinen ei ole yksittäinen työntekijä, vaan vika on prosesseissa.
Työpaikoilla kybertorjuntaa vaikeuttaa se, että puolustajan pitää onnistua aina – hyökkääjälle riittää yksi onnistuminen.