Mistä makea tai pistävä haju kertoo? Entä viuhkamainen pölyjälki sisäkaton ja ulkoseinän liitoskohdassa? Katso korjausneuvojan vinkit omakotitalon ostajalle.
Kosteus- ja homevauriot ovat pääosin piileviä, joita ei aistinvaraisessa kuntotarkastuksessa saa selville, muistuttaa Hengitysliiton Länsi-Suomen korjausneuvoja, rakennusterveysasiantuntija Heidi-Johanna Jokelainen.
Vesikatto-, yläpohja-, ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden kosteus- ja homevaurioita koskevia asuntokauppariitoja on paljon.
– Kyseisissä rakenteissa on monta sellaista asiaa, mitä harva maallikko osaa itse selvittää tarkastuksen yhteydessä ja sen vuoksi tarkastuksessa kannattaa käyttää pätevöitynyttä asuntokaupan kuntotarkastajaa, Jokelainen suosittelee.
Paljonko kunnossapitoon kuluu rahaa?
Asuntokaupan kuntotarkastuspaportissa esitetyt riskit, esimerkiksi riskirakenteiden kunto on järkevää tutkia rakenneavauksin, kosteusmittauksin ja materiaalinäytteiden avulla ennen kaupan tekoa. Näin saadaan parempi varmuus siitä, ettei olla ostamassa hometaloa.
– Ostajana mietit tämän hetkistä asunnon ostohintaa, mutta tiedätkö, paljonko sinun tulee sijoittaa talon kunnossapitoon esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana? Suurin osa ei tiedä, Jokelainen kertoo.
Jokelainen suosittelee asuntokauppaa harkitsevaa ostamaan netistä tai kirjakaupasta KH 90-00403 tai LVI 01-10424 ”Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot” -kortin.
– Kortista saat selville rakenteiden tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Ne toimivat myös jatkossa ohjenuorana uudelle omistajalle remontteja suunniteltaessa.
– Vertaa ostettavan kohteen rakenteiden ikiä kyseiseen korttiin. Käyttöiän päätyttyä kyseessä olevien rakenteiden voidaan jo olettaa olevan vaurioitunut. Oikeuteen menevissä asuntokauppariidoissa vedotaan kyseessä olevan rakenteen tai järjestelmän tekniseen käyttöikään.
