Kuutteja löytynyt lenkkipolulta, parkkipaikalta ja jopa kotipihalta kilometrien päässä merestä – hyljetutkija kertoo, miksi poikaset ovat niin kovin eksyksissä

– Kovasti se äänteli, varmaan peloissaan. Siinä näkyi vain vähän karvoja, eli oli luopunut vauvakarvastaan. 

Korkeasaaren villieläinsairaalan ohjeistuksen mukaan kukaan ei koskenut kuuttiin, ja pian se jo pääsi omin keinoin takaisin veteen. 

Hellyyttävän eläimen kohtaaminen ei kuitenkaan ollut yllättävää. Räikkönen kertoo käyvänsä päivittäin meressä uimassa, ja sanoo ymmärtävänsä vesieläimiä hyvin. 

– Tällainen kuuluu lauttasaarelaiseen luontoon, sen takia täällä asutaan, saarelainen toteaa. 

Kuutti nousi rantaan Lauttasaaressa. Kuva: Jarmo Räikkönen

"Ne eivät erikseen maalle pyri"

Hyljetutkija Mervi Kunnasranta kertoo, että maalla vaeltavat kuutit ovat tyypillinen näky keväällä jäiden sulatessa.

– Kun merijäitä alkaa rikkoutua, kuutit joutuvat eroon emoistaan. Osa on jo vieroittautuneita, osa ei. 

Kunnasrannan mukaan kuutit harhautuvat maalle, kun ne luulevat yhä olevansa jäällä.

– Ne eivät erikseen maalle pyri, mutta se maa on ollut siinä.

Tutkijan mukaan tänä keväänä on tullut enemmän ilmoituksia juuri Vaasan ja Kokkolan sekä Helsingin suunnassa eksyneistä kuuteista. 

Kun kuutti eksyy pitkälle rannasta, mahdollisuudet tulla pedon tappamaksi kasvavat. Kohtaloksi voi koitua myös nääntyminen. 

Jos kuutin sattuu kohtaamaan kaukana rantaviivasta, tulee ilmoittaa paikalliselle viranomaiselle, viranomaiselle tai metsästäjille. 

– Jos kuutteja ei osaa käsitellä, niitä ei pidä mennä koskemaan. Ne ovat kovia puremaan. Varsinkin harmaahylkeet ovat melko ärhäköitä, ja puremisesta voi tulla ikäviä jälkiä käsiin. 

Merenrannassa kuutin voi jättää rauhaan.

– Ne ovat siellä lepäilemässä, ja osaavat mereen takaisin.