Mainos

Kuopion turman kulku pääosin selvillä: Kuljettajan terveydentila alensi vireystilaa – tunsi linja-auton hallintalaitteet huonosti

0:40

Onnettomuustutkintakeskus on saanut pääosin selvitettyä Kuopion linja-auto-onnettomuuden kulun. Elokuun lopulla tapahtuneessa turmassa kuoli neljä henkilöä, kun moottoritien liittymästä poistunut linja-auto päätyi sillalta alas junaradalle. Tutkinta jatkuu ja valmistuu vuoden 2019 alkupuolella. 

Linja-auto lähestyi moottoritien ramppia noin 90 kilometrin tuntinopeudella, kun nopeusrajoitus oli 100 kilometriä tunnissa, Otkes kertoo. Rampilla auton nopeus hidastui vain vähän. 

Kun kuljettajalle avautui näkymä risteykseen, hän huomasi nopeutensa olevan aivan liian suuri. Lisäksi hän huomasi, että vasemmalle kääntyvien kaistalla on autoja. 

Kuljettaja on Otkesin mukaan kertonut, että yritti jarruttaa havahtuessaan tilanteeseen. Törmäyksiä välttääkseen kuljettaja käänsi risteyksessä voimakkaasti oikealle. Nopeus oli kuitenkin niin suuri, ettei kääntyminen onnistunut. 

Suistui kaiteen läpi

Auto kaartoi tämän jälkeen keskisaarekkeen yli ja törmäsi henkilöautoihin. Sitten auto suistui vinosti sillan kaiteen läpi ja päätyi ilmalennon jälkeen junaradan kallioleikkauksen päälle. 

Pysähtymisen yhteydessä auton peräosa putosi vasen kylki edellä radalle. Auton keula jäi nojaamaan kallioleikkauksen yläosaa vasten. 

Nopeus oli risteysalueella vähintään 50 kilometriä tunnissa. Kaarrosjäljistä, törmäysjäljistä ja ilmalennon pituudesta päätellen nopeus oli kuitenkin mahdollisesti reilusti enemmän, Otkes kertoo.

Muuta hidastumista ei Otkesin mukaan todennäköisesti tapahtunut kuin rampin ylämäestä, sivuluisusta ja törmäyksistä johtuen. 

Taustalla useita tekijöitä

Otkesin mukaan ramppi oli varsin lyhyt, eikä siinä ollut muita hidastamiseen ohjaavia merkkejä kuin lähellä risteystä ollut taajamamerkki. Tämän lisäksi puusto rajoitti näkymää risteykseen.

Kuljettajan terveydentila ja siihen nähden raskas työtehtävä alensivat Otkesin mukaan hänen vireystilaa.

Kuljettajalla oli lisäksi vain vähän kokemusta onnettomuusajoneuvosta ja hän tunsi sen hallintalaitteet, kuten hidastimen ja vakionopeussäätimen huonosti. 

Otkesin mukaan nämä tekijät vaikuttivat yhdessä vaaratilanteeseen ajautumiseen ja toiminnan epäonnistumiseen. Viitteitä vakionopeussäätimen osuudesta onnettomuuteen ei kuitenkaan ole. Kuljettaja ei myöskään käyttänyt matkalla hidastinta, joka on raskaassa kalustossa yleensä käytetty rauhallinen tapa hidastaa vauhtia. 

Putoaminen kallioleikkaukseen lisäsi vakavuutta

Otkesin mukaan matkustamon etuosassa olleet henkilöt selvisivät onnettomuudesta eriasteisin vammoin. Vakavimmat vammat ja kuolemat aiheutuivat sivuttaisesta törmäyksestä. Tämä aiheutui auton perän iskeytymisestä junarataan.

Linja-auton peräosan sivuttaisliike aiheutti matkustajien iskeytymisen vasten auton matkustamon sivuseinää. Otkesin mukaan pahimmilta seurauksilta olisi vältytty, jos auto ei olisi pudonnut kallioleikkaukseen. 

Otkesin kertoo jatkavansa tutkimusta esimerkiksi selvittämällä ajoterveyteen, väsymyksenhallintaan, kalustoperehdytykseen ja muuhun turvallisuusjohtamiseen liittyviä käytäntöjä ja vaatimuksia linja-autoalalla. Lisäksi Otkes selvittää liikennejärjestelyjen periaatteita.

Tämän lisäksi Otkes kertoo, että pelastustoiminnan ja ensihoidon kulkua selvitetään. Tutkintaselostus turvallisuussuosituksineen valmistuu ensi vuoden 2019 alussa.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.