Kuntajohtajat eri mieltä remonttimallista

Kokkolassa parhaillaan meneillään olevilla Kunnanjohtajapäivillä kuntapäättäjät ovat eri mieltä selvitysmies Jukka Peltomäen eilisestä remonttiesityksestä.

Karkkilan kaupunginjohtajan Minna Karhusen mielestä esitys aluekunnista on oikeansuuntainen.

-Olen kuitenkin vähän skeptinen siitä, meneekö tällainen läpi. En myöskään osaa sanoa, onko 20 kuntaa juuri oikea määrä, hän pohti aamulla.

Esityksen hyviin puoliin kuuluu Karhusen mielestä se, että palvelujen rahoitus ja tuottaminen tapahtuisivat samassa paikassa. Myös johtamisen vastuu on selkeä. Miinuksena hän näkee byrokratian uhkaavan kasvun.

Karhunen on ehtinyt miettiä myös omaa asemaansa.

-Entäs minä? Mitä minun työlleni tapahtuisi? Pakko sanoa, ettei lähikunnan johtaminen oikein motivoi.

Esitykseen sisältyviä aluelautakuntia hän pitää kiinnostavina, koska niissä liikkuvat rahat ja sen ansiosta suuret päätökset.

-Sellaisessa mukana oleminen kiinnostaisi. Mahdetaanko sen johtamiseen soveltaa niin sanottua pormestari-mallia? hän miettii.

Köyhille ongelmia

Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen puolestaan pitää esityksen mahdollista toteutumista kauhistuttavana vähäväkisille ja vähävaraisille alueille.

Uudistus on hänen mielestään vähäväkisille ja -varaisille alueille kauhistuttava. Hän pelkää, että Lapissa tilanne kävisi kestämättömäksi. Suostuvatko Kemi ja Tornio siihen, että Rovaniemi olisi selvä alueveturi?

Väyrysen synkän vision mukaan aluekuntamalli autioittaa syrjäkylät ja rappeuttaa kunnallistekniikan. Eikä "pilipali-kuntien" johtoon löydy halukasta väkeä.

-Olisi pitänyt keskittyä vain sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen ja keskussairaaloiden asemaan. Siellähän ne isot rahat liikkuvat ja jättikustannukset syntyvät, hän puhisee.

Väyrynen näkee esityksessä Kainuun hallintokokeilun aineksia. Tämä ei hänen mielestään ole hyvä asia.

-Siinähän viesti on ollut se, että aluksi kaikki on ihan jees, mutta sitten aletaan keskittää palveluja.

Esityksessä päävastuu kuntien palveluista ja rahoituksesta siirrettäisiin 20 aluekunnalle. Nykyisiltä kunnilta poistuisi verotusoikeus ja uusiin aluekuntiin valittaisiin myös kunnanvaltuustoja vastaavat elimet.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mielestä Jukka Peltomäen remonttiesitys lähtee siitä, että suuret yksiköt eli suurkunnat säästävät rahaa, kun päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa. Ihan aukoton tämä ajatusmalli ei ole, senhän osoittavat jo esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin talousvaikeudet, kietäväinen sanoo.

Kietäväisen mielestä kunnanjohtajat eivät ole suoraan tyrmänneet Peltomäen esitystä. Sitä pidetään rohkeana ja hyvänäkin mallina, mutta siihen kaivataan runsaasti lisätietoa. Kunnissa odotetaan nyt mielenkiinnolla lokakuuta, jolloin esitys lähtee kierrokselle maakuntiin.

Kunnanjohtajia mietityttää esityksen demokratiapuoli. Miten kuntalaisen ääni kuuluu alueellisessa organisaatiossa Esityksen hyvänä puolena pidetään sitä, että poliittinen ja rahoitusvastuu pysyisi yksissä käsissä.

VATT: Keskittäminen ei ole tie onneen

Vaikka kunnat tarjoaisivat peruspalvelunsa vastaisuudessa nykyistä isommissa yksiköissä, järjestely ei automaattisesti tehosta palveluja eikä alenna kustannuksia. Näin arvioidaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreessa muistiossa, joka selvitti kuntakoon ja väestöpohjan kasvattamisen tehokkuushyötyjä.

Tutkimuspäällikkö Kalevi Luoman mukaan helposti kuvitellaan, että keskittämisellä saavutetaan automaattisesti etuja. On helppo löytää kulueriä, joissa voitaisiin säästää, jos palvelut järjestettäisiin nykyistä suurempiin tuottajayksiköihin tai jos ne kohdennettaisiin isommalle joukolle palvelujen saajia.

Mahdollisuuksia kustannussäästöihin tai palvelujen tehostumiseen onkin, mutta niitä ei saada esiin, Luoma tiivistää keskittämisen ongelman.

- Isoja palveluorganisaatioita ei ole välttämättä helppo johtaa niin, että asiat hoituvat tehokkaasti, Luoma arvioi. Johtajalla olisi oltava tarkka strategia siitä, mihin pyritään. Päämäärän toteuttamiseen olisi kaikkien sitouduttava.

Koko ei takaa tehokkuutta

VATT:n tutkijat arvioivat tuoreimpien tilastojen ja tutkimusten perusteella, ettei kunnan väestönpohjan tai palveluja tuottavan yksikön koolla näytä olevan selvää yhteyttä toiminnan tehokkuuteen. Esimerkiksi tehottomia tai tehokkaita terveyskeskuksia on sekä pienen että suuren väestöpohjan laitoksissa.

-Kuntien ja palveluja tuottavien yksiköiden välillä on huomattavia kustannus- ja tehokkuuseroja, mutta niitä selittävät muut tekijät kuin kunnan tai toimintayksikön koko, Luoma ja johtava ekonomisti Antti Moisio toteavat muistiossaan. VATT julkaisi sen kaksi viikkoa sitten.

Selvää näyttöä on kuitenkin siitä, että hyvin pienen väestöpohjan tuottajayksiköissä toiminta tulee selvästi keskimääräistä kalliimmaksi. Pienet palvelujen tuottajat kärsivät myös eniten muun muassa henkilöstön poissaoloista. Lisäksi väestön ikääntyminen ja muuttoliike aiheuttavat eniten ongelmia pienimmille ja taloudellisesti heikoimmille kunnille.

(MTV3-STT)