Lapsiperhearjen koulima terveydenhoitajaäiti, Supermutsi, vastaa vanhempia askarruttaviin lapsiin, perhe-elämään tai parisuhteeseen liittyviin kysymyksiin ammattitaidolla maalaisjärkeä ja huumoria unohtamatta.
Kysymys: Kuinka paljon pikkulapsille pitäisi antaa päätäntävaltaa perheen asioista?
Supermutsin vastaus: Lapsen elämä on aivan käsittämättömän vaikeaa ja ahdistavaa, mikäli kaikkeen annetaan vaihtoehto. Lapsi on lapsi, eikä tiedä maailman kaikista vaihtoehdoista kaikkea. Enhän minäkään tiedä. Enkä edes halua.
Oletko ajatellut joskus, miten vaikeaa olisi seisoa valintojen edessä ilman, että arki on jo muovannut tekosi rutiineiksi? Mitä jos joka ikiseen toimeen tai tapahtumaan olisi vaihtoehtoja, tai mitä jos niitä vaihtoehtoja pitäisi punnita joka kerta. Kuten tiedetään, aina on vaihtoehto, mutta aikuisina kykenemme pääsemään niiden yli ilman suurempia tunnemyrskyjä.
Eilen törmäsin äitiin, joka kysyi yksivuotiaaltaan, että puetaanko haalarit? Mitä hittoa, ulkona on pakkasta! Shortsitko siinä pitäisi pukea? Haluaisitko pistää pipon, kuului seuraavaksi? Kieltämättä aikaa koko pukemisrumbassa kului yli puoli tuntia. Mietin vain, että mitähän tuo touhu on esimerkiksi ruokapöydässä tai jossain lapselle epämiellyttävässä tilanteessa.
Vanhemmat haloo, uhmakaudella on syynsä. Lapsen pitää sen kautta oppia säätelemään ja ilmaisemaan omaa tahtoaan. Ja sitä opetellaankin huolella. Maailma on kaoottinen paikka, jota vanhempi säätää lapsilleen. Liiat vaihtoehdot hämmentävät ja mikäli aikuinen antaa vaihtoehdon, on lapsen valintaa kunnioitettava ja tehtävä sitten niin.