Peruskoulun kouluterveydenhuollon käyntimäärät ovat romahtaneet lähemmäs 300 000 käynnillä vuositasolla. Asiasta MTV Uutisille kertoo THL:n asiantuntija. THL:ssä lukua pidetään valtavana ja tilannetta huolestuttavana.
"Koronaa edeltävästä ajasta ne käyntimäärät ovat viime ja edelleen tänä vuonna 250 000 - 300 000 pienempiä."
Korona-aikana kouluterveydenhuollon henkilökuntaa siirrettiin erilaisiin muihin tehtäviin ja vain osa lapsista ja nuorista sai lakisääteiset terveystarkastukset.
– 60 prosenttia laajoista terveystarkastuksista 1., 5. ja 8. luokilla toteutuu. Ja toisella asteella kouluterveyskyselyssä jollakin alueella vain 20 prosenttia ilmoittaa, että on käynyt toisella asteella lääkärintarkastuksessa, toteaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
"Myös ne perheet jäävät vaille tarvittavaa tukea"
Havahduttavaa asiantuntijan lausunnossa on se, että niin sanotuilla hyvillä alueilla puolet lakisääteisistä tarkastuksista on tehty.
– Kun laskee, että ikäluokka on se noin 60 000, niin puhutaan valtavasta määrästä lapsia.
Näissä laajoissa terveystarkastuksissa myös perheen hyvinvointi on tarkastelun kohteena, tuetaan vanhempia ja järjestetään heillekin tarvittaessa palvelua ja apua, niin myös perheet jäävät vaille tarvittavaa tukea.
THL:stä kerrotaan, että tilanne ei ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle, vaan palveluvajeesta on muodostunut pysyvämpi ilmiö.
– Koronaa edeltävästä ajasta ne käyntimäärät ovat viime ja edelleen tänä vuonna 250 000–300 000 pienempiä. Se on valtava luku.
"On ihan hassu teko, että otetaan ehkäisevästä palvelusta pois"
Kouluterveydenhuoltoa pidetään vahvasti ennaltaehkäisevänä palveluna. Asiantuntijan mukaan ennaltaehkäisy näyttäytyy vahvasti päättäjien juhlapuheissa, mutta itse päätökset ovat sitten jotain muuta.
– Tuen tarpeet ja haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Siihen nähden on ihan hassu teko, että otetaan ehkäisevästä palvelusta pois.
Asiantuntija lähettää terveisiä perheille.
– Toivoisin, että vanhemmat pitäisivät tästä ääntä, että heidän lapsensa ja he jäävät vaille jotakin palvelua, joka on laissa ihan selkeästi säädetty heille kuuluvaksi.
"Inhimillisesti on tärkeää, että ei odoteta, että ongelmat pahenevat"
Resurssivaje näkyy muun muassa niin, että koululääkäreitä on suosituksia vähemmän. Mitoitussuositus on enintään 2100 oppilasta/lääkäri ja se toteutuu nyt vain Pirkanmaalla.
Erot hyvinvointialueiden välillä olivat suuret: yhdellä terveydenhoitajalla oli hoidettavanaan alueesta riippuen 376–625 oppilasta ja lääkärillä 2040–7768 oppilasta.
– Koululääkäreitä tarvittaisiin hoitoketjun osaksi koululla. Esimerkiksi oppimisvaikeuksiin ja masennukseen. Lääkäreiden pitäisi olla mukana, että työskentely olisi monialaista. Jos resurssia on vähän, niin se ei toimi ja lapset ja nuoret eivät saa apua.
Hietanen-Peltola painottaa, että ongelmiin pitäisi puuttua ajoissa.
– Toivoisin, että kouluterveydenhuoltoon satsattaisiin, että asioihin päästäisiin varhaisin kiinni, koska se on varmasti kustannustehokasti. Inhimillisesti on tärkeää, että ei odoteta, että ongelmat pahenevat.