Kotitalousvähennys vauhdittaa asuntoremontteja

Varatuomari Tom Hoffström Veronmaksajain Keskusliitosta hahmottelee hyväksyttäviä töitä seuraavasti: "Kunnossapitotyötä voi olla vaikkapa asunnon kylpyhuoneremontti, hoivatyötä lasten hoitaminen. Kotitaloustyöstä voisi olla tyyppiesimerkki vaikkapa kotona tehtävä siivoustyö ja hoivatyönä vanhusten hoitaminen ja avustaminen."

Vähennyksen saamiselle on tiettyjä ehtoja. Työn suorittaneen yrittäjän on kuuluttava ennakkoperintärekisteriin ja laskussa on eriteltävä työn osuus ja materiaalit, sillä vähennyksenhän saa suorittaa ainoastaan työn osalta. Enimmäismäärä on 60 % verollisesta työn osuudesta ja sitä voi saada vuodessa henkilöä kohden enintään 1150 euroa.

Ote verohallinnon sivuilta:

Täyteen vähennykseen oikeuttavat noin 2 083 euron suuruiset asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä (2 083 x 60 % - 100 on noin 1 150 euroa). Jos työn tekee palkattu henkilö ja palkan sivukulut ovat 22 %, täyden vähennyksen saa noin 2404 euron suuruisilla kustannuksilla (30 % x 2 404 + 22 % x 2 404 – 100 on noin 1 150 euroa).

Kahden hengen kotitaloudessa vähennys on siis yhteensä 2300 euroa ja tämä edellyttää laskutettavana työn osuutena hiukan alle 4200 euroa.

"Myös samassa taloudessa asuvat, aikuiset lapset ovat oikeutettuja vähennykseen", Hoffström muistuttaa. "Silloin on voitava osoittaa osallistuminen kustannuksiin esimerkiksi tiliotteella."

Muiden töiden - esimerkiksi huolto- ja hoivatyön ja siivoustyön - osalta vähennys onkin tämän vuoden alusta kaksi kertaa suurempi eli enimmillään 2300 euroa vuodessa henkilöä kohden. Kannattaa muistaa, että vähennys tulee maksajan hyöyksi: jos joku siis maksaa vaikkapa siivouksen vanhempiensa kotona, hän saa tehdä sen omassa verotuksessaan!

On herättänyt jonkin verran kysymyksiä, miksi nyt voimaan astunut korotus ei koske remontteja. Hallituksen perustelu oli se, että kotitalouksien hyödyksi tarkoitettu lisäys olisi saattanut valua suoraan rakennusyrityksille palkkojen nousun kautta.

Vakituisen asunnon lisäksi vähennyksen piiriin kuuluvat myös kesämökin kunnossapito- ja korjaustyöt. Sen sijaan uudisrakentaminen on selkeästi suljettu sen ulkopuolelle, joten esimerkiksi omakotitalon rakentamiseen sitä ei voi hyödyntää. Sama koskee vaikkapa uuden laajennussiiven rakentamista, sillä sekin katsotaan uudisrakentamiseksi.

Vähennys kannattaa todella käyttää hyväksi. Kun se tehdään suoraan verosta eikä verotettavasta tulosta, sen vaikutus on varsin tuntuva!

Lisätietoja: Veronmaksajain keskusliitto, kotitalousvähennys
www.veronmaksajat.fi

(JKA 3.2.2006)