Mainos

Kotimainen suosikkikalusteiden valmistaja on säilyttänyt tuotannon Suomessa, vaikka helppoa se ei aina ole ollut – ikonisiin kalusteisiin rakastutaan yhä uudelleen

Mänty, yksinkertainen design, sukupolvelta toiselle kestävä – näistä moni tunnistaa kotimaisen huonekaluvalmistajan Lundian. Jo yli 70 vuotta suomalaiskoteja sisustanut perheyritys on onnistunut siinä, missä moni on hävinnyt: säilyttänyt tuotantonsa Suomessa, mutta onnistunut hurmaamaan myös maailmalla.

Sisustuksen trendit elävät vuodesta toiseen, mutta yksi huonekaluvalmistaja on ja pysyy. Suomalainen perheyhtiö Lundia aloitti ikonisen Classic-hyllyn valmistuksen Suomessa vuonna 1949. Klassikkohylly on elänyt kotiemme sisustuksissa parhaimmillaan yli 70 vuotta – sukupolvelta toiselle. Siihen ovat ihastuneet niin isovanhemmat kuin ensimmäistä omaa kotiaan sisustavat lapsenlapset.

Lundiaa löytyy arviolta 600 000 suomalaisesta kodista. Myytyjä hyllymetrejä on yli 100 miljoonaa. Viime vuosina Lundia on valloittanut suomalaisten sydämet jälleen kerran raikkaasti uudistumalla.  Unohtamatta sitä, että Lundia on aina ollut ylpeästi kotimainen – jo kauan ennen kuin siitä tuli trendikästä.

Yli 70 vuotta skandinaavista muotoilua

Kun puhutaan yli 70-vuotiaasta klassikkokalusteesta, ollaan kaukana kertakäyttökulttuurista. Käsityönä valmistetut kalusteet on suunniteltu kestämään ja palvelemaan omistajaansa läpi elämän. Missä piilee kestävän designin salaisuus?

Klassikkohyllyn eli sananmukaisesti Classic-hyllyn keksi ruotsalainen puuseppä Harald Lundqvist 1940-luvulla. Tuolloin suomalaiskotien kalusteet olivat painavia liikutella ja tyyliltään raskaita. Lundqvistin keksintö oli päinvastainen: helposti koottava ja purettava sekä kevyt liikutettava – ja nämä seikat purivat suomalaisiin. Eivät kuitenkaan ainoastaan suomalaisiin: jo 1940-luvulla Lundqvist patentoi keksintönsä ja myi sen lisenssin yli 30 maahan. 

Lundia-tuotteet

  • Lundia Classic
  • Lundia Fuuga (design Helorinne & Kallio)
  • Lundia Lofty (design Tapio Anttila)
  • Lundia-valaisimet (design Jukka Korpihete)
  • Lundia System (design Joanna Laajisto)
  • Tutustu tuotteisiin Lundia.fi ja jälleenmyyjiin

Lundia osui markkinarakoon funktionaalisilla ja ajattomasti muotoiluilla tuotteillaan, jotka jäivät elämään ihmisten arkeen. Alkuun hyllykköä tuotettiin erityisesti varastoille, mutta 1960-luvulla Classic-hylly aloitti myös tavallisten suomalaiskotien valloituksen.

1980-luku oli Lundialle kulta-aikaa: kellertävää mäntyä löytyi useasta suomalaisesta kodista – tai vähintään jokaisen naapurista. Pitkään kultavuosiensa jälkeen Classic-hylly jakoi mielipiteitä puolesta ja vastaan: toiset rakastivat, toisille 80-luvun leima oli liikaa.

Vuosikymmenien aikana kotimainen huonekaluvalmistaja on kuitenkin onnistunut pysymään ajan hermolla tuoden markkinoille uutta designia, mutta säilyen uskollisena klassikolleen.

– Yksinkertainen muotoilu ja käsityön tuntu sopivat suomalaiseen kotiin. Verraten vaikka amerikkalaisiin koteihin, joissa on runsaasti verhoja, mattoja ja tummaa puuta – amerikkalainen kulttuuri suosii runsautta. Suomalaisissa kodeissa näkyvät käytännöllisyys, yksinkertaisuus ja luonnon läheisyys, arvioi Lundian kehityspäällikkö Iiris Hollo  suosiota.

Funktionaalisuus viehättää

Tänä päivänä Lundian valikoimasta löytyy Classic-hyllyn lisäksi muun muassa lipastoja, senkkejä, kirjoituspöytiä ja valaisimia. Classic-hyllyn design on säilyttänyt arvokkaasti alkuperäisen muotonsa – yli 70 vuotta vanhaan hyllykköön voi edelleen ostaa uusia lisäosia. Tämä on myös yksi Lundian lupauksista: kaikki uusi täytyy sopia vanhaan.

Ajaton design tekee kalusteesta ekologisen valinnan: aikaa kestävä kaluste kulkeutuu sukupolvelta toiselle ja kierrättäminen seuraavaan uuteen kotiin on helppoa. Esimerkiksi Classic-hyllyn muunneltavuus palvelee erilaisia koteja ja elämänvaiheita. Hylly muuntuu niin kirjahyllyksi, kenkätelineeksi, tv-tasoksi kuin työpöydäksikin.

– Suomalaiset ovat todella käytännönläheisiä ihmisiä. Classic-hyllyn saa pakattua osiksi pieneen tilaan muuttaessa ja siitä voi koota aina uusia kokoonpanoja uuteen kotiin, Hollo sanoo.

Puu tekee kalusteesta helposti muokattavan: puupintaa voi lakata, hioa ja maalata lähes loputtomiin. Se on yksi kalusteen pitkän iän salaisuuksista.

– Muunneltavuus luo kalusteelle myös hyvän jälleenmyyntiarvon asiakkaalta toiselle, Hollo lisää.

Lundian kalusteet sopivat siis suomalaiseen sisustukseen, mutta niitä himoitaan myös ympäri maailman. Yksinkertainen design puree erityisesti aasialaisiin. Japaniin Lundiaa on viety vuodesta 1986 saakka, mutta Hollon mukaan kiinnostus on herännyt nyt aivan uudella tavalla. Kiinasta ja Etelä-Koreasta odotetaan seuraavia vientimaita.

Tiedätkö, mistä huonekalusi tulevat?

Suomalainen puu on Lundian kalusteiden pääraaka-aine. Kalusteissa käytetty puu tulee Itä-Suomesta, jonka metsissä kasvaneet männyt päätyvät jalostettavaksi edelleen huonekaluiksi. Helat, saranat ja muut metalliosat tehdään osin Riihimäellä – osa tuodaan Saksasta ja muualta Euroopasta.

Puu paljastaa, onko kaluste tehty kestämään. Suomalainen mänty on kestävää, ja soveltuu siksi erinomaisesti huonekalujen valmistukseen.

– Mänty on erinomainen materiaali kalusteisiin. Kestävän huonekalun valmistus lähtee jo siitä, että metsästä valitaan huolellisesti mänty, joka sopii huonekalujen valmistukseen. Männystä edelleen valitaan, mikä osa sopii tikkaiksi, mikä tasoksi ja mikä näkyväksi osaksi esimerkiksi laatikon reunaan, selventää Lundian tuotepäällikkö Tommi Valkama.

Itä-Suomen metsistä kaadetut männyt päätyvät toimittajalle kuivattavaksi ja jatkojalostettaviksi valmiiksi komponenteiksi, joista kalusteet kootaan käsityönä Hausjärvellä. Sieltä valmis huonekalu matkaa asiakkaan kotiin tai myymälöihin ympäri maailman.

Lundian tuotteilla on PEFC-sertifikaatti, joka takaa sen, että puutavaran alkuperän voi jäljittää tarkasti, sertifioituja metsiä käytetään kestävästi ja metsät säilytetään monimuotoisena. Luontoystävällinen muotoilu on yhtiölle tärkeä arvo.

Lundialla puun kotimaisuudesta ja laadusta ei ole haluttu tinkiä, vaikka helppoa se ei aina ole ollut.

”Laatu putoaisi, ja sitä emme ole halunneet”

Viime vuonna tärkeä toimittaja Savon seudulta päätti lopettaa Lundia-hyllyjen valmistuksen. Yhtiö joutui aloittamaan uuden toimittajan etsinnän. Sopivaa toimittajaa ei tahtonut löytyä: melkein kaikki kotimaiset toimittajat olivat liian pieniä. Tuolloin jouduttiin toden teolla harkitsemaan hyllyosien hankintaa ulkomailta.

Lundian toimitusjohtaja Michaela von Wendt herätteli helmikuussa 2020 avoimessa kirjeessä keskustelua, miten tuotanto saadaan pidettyä kotimaassa myös tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa uusi toimittaja oli yhtiön arvojen mukaisesti löytynyt Kajaanista.

– Kotimaisia puutyöntaitajia on yhä vähemmän. Olen huolissani siitä, että kotimaisuutta arvostavien kukkaroiden on tulevaisuudessa venyttävä yli rajojensa, jos he mielivät ostaa Suomessa valmistettuja tuotteita. Osaamisen ja tuotannon jatkuvasti supistuessa olemme yhä enemmän tuontituotteiden varassa, joiden eettisyyttä ja valmistusketjua emme tiedä. Samalla muille maille karkaavat myös työpaikat, veronmaksajat sekä tuotekehitys, von Wendt kirjoittaa.

Halvempaa olisikin viedä tuotanto ulkomaille. Esimerkiksi Bulgariassa tehdään männystä ja kuusesta paljon kalusteita, mutta puu on heikompilaatuista kotimaiseen verrattuna.

– Laatu putoaisi, ja sitä emme ole halunneet, Valkama toteaa.

– Kotimaisuus on niin iso arvo ja ylpeydenaihe meille, että siitä luopumalla luopuisimme isosta palasta Lundiaa. Tuotannon säilyttäminen Suomessa ei ole ollut helppoa, vaan se on vaatinut meiltä päättäväisyyttä, Hollo lisää.

Kotimaisen tuotannon suosiminen auttaa työllistämään suomalaisia, mutta myös säilyttämään tuotannon ja työpaikat Suomessa jatkossakin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset kyllä arvostavat kotimaisuutta, mutta se ei välttämättä näy kuluttamisessa.

– Halpa hinta menee yhä aatteen edelle, Valkama harmittelee.

Pitkät työsuhteet suuri ylpeydenaihe

Lundialla kuitenkin uskotaan, että kotimaisen suosiminen ei ole vain ohimenevä trendi. Yhtiön arvot ovat asia, joista ei ole pitkän historian aikana tingitty. Kotimaisuus, vankka arvomaailma ja avoimuus ovat houkutelleet Lundialle töihin väkeä, jotka ovat viihtyneet yhtiön palveluksessa parhaimmillaan vuosikymmeniä. Tästä on syytäkin olla ylpeitä.

Yli 70-vuotias Lundia työllistää vajaa 20 henkeä, joiden lisäksi välillisesti muutamia satoja henkilöitä ympäri Suomen. Tämä on mahdollista, kun raaka-aineet ja tuotanto ovat pysyneet Suomessa.

– Olen itse kasvanut oikeassa Lundia-perheessä: jokaisesta lastenhuoneesta on löytynyt Lundiaa eli minut on aivopesty jo nuorena, myyjänä Lundialla aikanaan aloittanut kehityspäällikkö Iiris Hollo nauraa.

– Olen lisäksi elänyt sen vaiheen, kun muutin ensimmäiseen omaan kotiin lapsuudenkodin Lundia-kalusteiden kanssa ja ajattelin, että ei enää ikinä. Kunnes rakastuin niihin uudelleen, hän lisää.

Niin ikään myyjänä 15 vuotta sitten Lundialla aloittanut Tommi Valkama kehuu työpaikkaansa mutkattomuudesta, avoimuudesta ja mukavasta ilmapiiristä.

– Yrityksen ja tuotteen takana voi seisoa ylpeästi. Kun joku kysyy, missä olen töissä, ei tosiaan tarvitse hävetä.

Lundian historia

1940-luku      Ruotsalainen puuseppä Harald Lundqvist keksii Classic-hyllyn
1948                Suomalainen perheyritys Lundia perustetaan ja Classic-hyllyn tuotanto alkaa
1960-luku      Varastohyllyistä joka kodin hyllyköksi: suomalaiskotien valloitus alkaa
1980-luku      Lundia-kalusteiden kulta-aikaa
1986                Lundian vienti Japaniin alkaa
1994                Lundia aloittaa viennin myös Yhdysvaltoihin
2004                Osaksi Sinituote-konsernia
2016                Lundia lanseeraa uuden kotikäyntipalvelukonseptin
2019                Helsingin Fredrikinkadulle avautuu uusi Lundia-myymälä
2020                Fuuga- ja Classic-sarjoihin luvassa uutuuksia


Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja