Kotialbumit avautuvat Lapin saksalaisvuosista - Lapin sodasta 70 vuotta

Lapin maakuntamuseossa avattiin tänään näyttely, jossa on huomattava määrä suomalaisista ja saksalaisista kodeista kerättyä valokuva-aineistoa, joka ei ole aiemmin ollut esillä.

Näyttely avattiin Arktikumissa veteraanipäivänä samalla kun Lapin sodan päättymisestä tuli kuluneeksi 70 vuotta.

Rovaniemi mustanaan saksalaisia

Rovaniemeläinen historian harrastaja, filosofian lisensiaatti Kalevi Mikkonen on penkonut vuosia saksalaisten rakennuslupahakemuksia, haastatellut silminnäkijöitä ja kolunnut maastossa etsimässä saksalaisten rakennusten paikkoja. Nyt kolmen vuoden puurtamisen jälkeen Rovaniemen keskusta on saatu kartalle.

Arktikumissa oleva iso seinäkartta on mykistävä. Kymmenet mustat ja punaiset täplät näyttävät miten paljon saksalaisten rakentamia ja vuokraamia rakennuksia todella oli.

- Täällähän oli runsaasti pelkästään erilaisia saksalaisten esikuntia, niitä oli kymmenittäin, Mikkonen laskee.

Rovaniemellä oli 6000 saksalaista lähes neljä vuotta. Se oli saman verran kuin kaupungissa oli suomalaisia.

- Saattoi heitä olla enemmänkin. Suomalaismiehet olivat tietenkin silloin sodassa.

Pohjanhovissa sunnuntairauha

Saksalaiset vuokrasivat paljon julkisia rakennuksia omaan käyttöönsä.

Yksi kuuluisimmista oli Hotelli Pohjanhovi. Siellä asuivat korkeat upseerit. Myös saksalaisjoukkojen komentaja Eduard Dietl asettui aluksi Pohjanhoviin.

- Hän ei kuitenkaan viihtynyt siellä. Pohjanhovi oli hänen mielestään liian fiini paikka ja siellä oli liian hyvä palvelu. Dietl rakennutti itselleen oman kenraalimajan kun oli tottunut enemmän sotilaan elämään, Mikkonen kertoo.

Dietl on arvioinut aikalaisille, että Rovaniemellä ja erityisesti Pohjanhovissa vallitsi leppoisa sunnuntairauha samaan aikaan kun muualla Euroopassa käytiin raakaa sotaa. 

Kauppaa ja karkkia

Lapissa oli kaikkiaan yli 200 000 sotilasta ja yhteistyö suomalaisten kanssa oli todella tiivistä. Molemmat hyötyivät.

- Saksalaiset auttoivat paljon suomalaisia. Esimerkiksi köyhille lapsille oli ruoka-avustusta, viljelijöille annettiin koneita käyttöön ja lääkärit olivat suomalaisten käytössä, luonnehtii arkielämää Lapin maakuntamuseon kuva-arkiston hoitaja Suvi Harju.

Saksalaisia aluksi johtanut kenraalieversti Dietl oli mies suomalaisten mieleen. Hän vaati sotilailtaan, että siviileihin pidettiin hyviä suhteita. Lapset kärttivät korkea-arvoiselta upseerilta kadulla karkkia ja aina sitä taskun pohjalta löytyi, viimeistään adjutantin taskusta.

Kauppa kävi, suomalaiset olivat saksalaisilla paljon töissä ja saivat palkkaa. Monet saivat hyvin tuloja vuokraamalla taloja ja koneita saksalaisille.

- Saksalaisilla oli niin paljon rahaa, että suomalaiset epäilivät niiden painavan sitä, näyttelyteksti kertoo.

Suomalaiset osasivat myös lypsää saksalaisia. Pojan koltiaiset myivät aseveljille variksia mutta väittivät niiden olevan metsäkanalintuja, metsoja ja koppeloita.

- Varmaan kaikki tilaisuuden hyödynnettiin, Harju hymyilee.

Viiniä ja lempeä

Rovaniemeltä katsottuna sota oli kaukana. Suomalaisilla ja saksalaisilla oli aikaa urheilla, viihtyä yhdessä ja juhlia.

- Olin saksalaisten kerholla uudenvuoden juhlissa. Viini ja viina virtasi. En uskaltanut juoda, grogia vähän maistoin, kertoo suomalaisneito näyttelyssä esillä olevassa päiväkirjassaan.

Elämä oli Rovaniemellä todella jännittävää ja kansainvälistä. Kaikki olivat hyvällä tuulella. Saksalaiset toivat kaupunkiin kotimaastaan jopa oopperatähtiä. Joku paheksui viinan käytön lisääntymistä ja irtosuhteita, mutta elämä maistui.

Ja rakkaus kukoisti. Vuosina 1941-44 syntyi lukematon määrä rakkaustarinoita. Niitä on tutkittu kirjeistä ja näyttelyssä on esillä kaksi tarinaa tarkemmin. Toisessa niistä on jopa 200 kirjettä ja kirjeenvaihto on jatkunut jatkosodasta vuoteen 1960 saakka.

- Sieltä kirjeistä kumpuaa hyvin vahvat tunteet. Tottakai, olihan kysymys nuorista ihmisistä ja rakastuneista. Varmasti sodan erikoisolosuhteet teki siihen vielä oman mausteensa, arvioi kirjeitä tutkinut kokoelma-amanuenssi Hanna Kyläniemi.

Naimalupa Hitleriltä

Saksalaisilla sotilailla oli kuitenkin tiukka kuri ja vain aniharva pääsi naimisiin asti suomalaistyttöjen kanssa. Naimalupa piti käytännössä saada peräti Adolf Hitleriltä saakka.

- Hitler ei antanut sotilailleen lupaa avioitua ei-arjalaisten naisten kanssa. Avioliittoja toteutui lopulta vain 30-40 ja se on todella vähän joukkojen kokonaismäärään verrattuna, Kyläniemi vertaa.

Mutta suurin osa suhteista oli lyhytaikaisempia. Oli paljon viatontakin seurustelua, elokuvissa käyntiä ja pientä pussailua.

- Voidaan arvioida, että suurin osa suhteista kuitenkin epäonnistui. On muistettava, että nämä saksalaissuhteet piti monen myös salata, Kyläniemi muistuttaa.

Monista ilmiöistä ei puhuttu vuosikymmeniin eikä niitä tutkittu.

- Lapin sota ja yleensä Rovaniemen seutu on jäänyt historiantutkimuksen sivujuonteeksi. Nyt on alkanut tulla myös uutta tutkimusta, Kalevi Mikkonen kertoo.

Entä jos..........

Lapin maakuntamuseon kuva-aineisto on peräisin suomalaisista ja saksalaisista kotialbumeista. Esillä on noin 90 kuvaa, joista valtaosa on julkisesti esillä ensimmäistä kertaa. Yhdestä perheestä lastenlapset toimittivat näyttelyyn peräti 200 kuvaa tarjolle.

Yhteinen muistijälki on hyvin vahva ja Pohjois-Suomi olisi aivan toisennäköinen jos Lapin sotaa ei olisi koskaan tarvittu.

Suvi Harju arvioi, että suomalaisten ja saksalaisten yhteiselämä oli hyvin samanlaista koko Lapissa. Rovaniemellä se oli kuitenkin kaikkein tiiveintä.

- Saksalaisillla oli valtavasti parakkeja Jäämerentien varrella Petsamon suuntaan ja myös Sallan suuntaan. Pohjoisessa Vuotsossa ja Inarissa oli paljon yhteistoimintaa.

- Jos Lapin sota ei olisi syttynyt, mitä suomalaisten ja saksalaisten suhteista olisi syntynyt?

- Siinäpä kysymys, huokaa Suvi Harju.

Ensimmäiset saksalaissotilaat tulivat Lappiin syksyllä 1940 ja aseveljeys päättyi traagisesti Lapin sodan syttymiseen lokakuussa 1944.

Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomen armeijan oli ajettava saksalaiset maasta pikavauhdilla. Lopputuloksena oli koko Lapin tuhoutuminen.