Rajaveto kosmetiikan ja lääkkeiden välillä on nykyään vaikeaa. Esimerkiksi ripsiseerumien valmistajien mukaan tuotteet ovat kosmeettisia, eikä niissä siis ole lääkeaineosia. Ripsiseerumi on valumaton nestemäinen tuote, jota laitetaan luomelle vauhdittamaan ripsien kasvua.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan tuotteella on kuitenkin usein lääkkeenomainen luonne.
– Ripsiseerumit eivät ole oikeastaan käyttötarkoitukseltaan kosmeettisia, koska siinä kasvatetaan ripsiä, muotoilee Tukesin kuluttajaturvallisuusryhmästä lakimies Pauliina Kanerva.
Tukes valvoo tapauskohtaisesti ja pistokokein kosmetiikkatuotteita. Kanervan mukaan joidenkin ripsiseerumien kaltaiset kosmetiikkatuotteen ja lääketuotteen yhdistelmät ovat yleistymässä.
– Tarkennusta tulevaisuudessa varmasti kaivataan. Rajatuote vaatii maahantuojalta ja valmistajalta paljon, mutta myös viranomaisilta selvittämistä ja yhteistyötä, Kanerva pohtii
Samaa mieltä on RevitaLash-Advance -rispiseerumin maahantuoja Fenix Beauty Oy:n toimitusjohtaja Marjo Fischer.
– Kyllä rajanvetoa tarvitaan, että väittely asioista loppuisi. Jos asialla olisi selkeä linjaveto, ehkä kädenvääntö esimerkiksi ripsiseerumeista loppuu. Moni tuote voi aiheuttaa haittoja. Ripsiseerumit ovat vain joutuneet niin sanotuiksi silmätikuiksi. Ripsienpidennyksissäkin silmäluomien läheisyyteen laitetaan pikaliimaa, kauneudenhoitoalan kasvopistoksista puhumattakaan, miettii Fischer.
– Tuote on tuotu markkinoille kosmetiikkana. Sitä ei ole suoraan luettu lääkeaineeksi, koska ainesosana on lääkeaineen johdannainen, eikä siis suora lääkeaineilmoitus, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean yliproviisori Kristiina Pellas kuvailee.
Jos RevitaLash Advance -ripsiseerumi luokitellaan joltain aineosaltaan lääkeaineeksi Fimean luokittelussa, se saa todennäköisesti myyntikiellon. Lupa myynnille lääkeaineena täytyy erikseen hakea.
– Lääkkeeksi luokittelu on kansallinen toimenpide, mutta meillä on EU:ssa yhteinen kosmetiikkalainsäädäntö. Olisi hyvä, että tuote kiellettäisiin kosmetiikkana, koska EU:ssa on vapaat markkinat ja tavara liikkuu helposti maasta toiseen, Pellas pohtii.