Korkeakoulutettu Jody on hakenut Suomesta töitä jo monta vuotta: "On sanottu suoraan, että ei kannata vaivautua – olen aina vääränlainen"

Samalla kun töitä on vaikea saada, on toisilla aloilla työvoimapula. Katso video!

Jody Merelle perheineen muutti Suomeen kymmenen vuotta sitten, kun Merelle sai työpaikan Euroopan kemikaalivirastosta Helsingistä. Määräaikainen pesti päättyi vuonna 2013, minkä jälkeen vakitusta työtä ei ole löytynyt, vaikka Merelle on kouluttanut itseään eri tavoin.

Aina on puuttunut jotain, Jody Merelle sanoo.

– Moneen paikkaan olen soittanut ja kysynyt, että saanko hakea tällä koulutuksella töitä. Kaikista on suoraan sanottu, että ei kannata vaivautua, kun kaikki vaatimukset eivät täyty.

Nyt Jody on siinä pisteessä, että perhettä uhkaa paluu Iso-Britanniaan, jos Suomesta ei ala työpaikkaa löytyä.

Jody Merelle kertoi tilanteestaan Facebook-päivityksessä:

Englantilainen pohjakoulutus on työmarkkinoilla "väärä"

Merellen äidinkieli on englanti, mutta hän puhuu myös sujuvaa suomea sekä lisäksi hyvin ranskaa ja espanjaa.

Isossa-Britanniassa Merelle on työskennellyt 10 vuotta asianajajana erikoistuen perhelakiin ja lastensuojeluun. Lisäksi hän on työskennellyt kahdessa eurooppalaisessa instituutissa, joista toinen oli Helsingissä sijaitseva kemikaalivirasto.

Jäätyään työttömäksi kemikaalivirastosta Merelle on kouluttanut itseään lisää Suomessa. Hän on valmistunut täällä valmentajaksi ja ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi.

Psykoterapian maisteriopinnot hän teki sen jälkeen vielä Englantiin, koska Suomessa pohjakoulutus oli vääränlainen. 

Näiden töiden lisäksi Jody on opettanut englannin kieltä, Suomessa useita vuosia osa-aikaisena Somero-opistolla, tehnyt radiotoimittajan töitä ja kirjoittanut myös lehtiin.

– Ongelma on, että taustastani huolimatta en kelpaa Suomen työmarkkinoille, sillä pohjakoulutukseni on muualta ja olen täällä aina "vääränlainen", hän kertoo.

Ammattinimikettä ei voi käyttää Suomessa

Merellen unelmana olisi perustaa oma psykoterapeutin toimisto. Psykoterapeutin nimikettä hän ei kuitenkaan Valviralta todennäköisesti saa, koska hänen opintonsa eivät ole Suomessa suoritettuja.

– Saan kyllä sanoa, että tarjoan psykoterapiaa, mutten saa kutsua itseäni psykoterapeutiksi. Tästä syystä en myöskään voi hakea mihinkään suomalaisiin psykoterapiapalveluita tarjoaviin yrityksiin, Merelle toteaa.

Psykoterapeutin koulutukseen hänellä taas ei ole asiaa, sillä pohjalla ei ole tehtynä Suomessa vaadittavaa sosionomin tai muuta sopivaa terveydenhoitoalan koulutusta.

Myös ohjaajan tai valmentajan työt ovat poissuljettuja, sillä niihin tarvittaisiin vähintään terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto.

Jokin tutkinto puuttuu aina

Merelle on tiedustellut töitä myös vastaanottokeskuksista. Niissä esteeksi on noussut lähihoitajan tutkinnon puuttuminen.

Englantiakaan Merelle ei voi opettaa muulla kuin aikuisopistotasolla, sillä hänellä ei ole englannin maisterintutkintoa. Se, että englanti on hänen äidinkielinsä, ei riitä kelpoisuusvaatimuksiin.

Suomalaisen koulutuksen puuttuminen on katkaissut tien kaikista suunnista.

– Olen taistellut täällä pitkään. Useampi työnantaja on pahoitellut sitä, että ulkomaalaisella koulutuksella laki ei mahdollista minun työllistymistäni.

– Jos haluan toimia psykoterapeuttina, ainoa ratkaisu tuntuu olevan lähteä Englantiin, jossa saisin harjoittaa opiskelemaani ammattia, hän kertoo.

Virkamiesruotsi on iso ongelma

Yksi ongelma ulkomalaiselle työnhakijalle on virkamiesruotsi, joka on vaatimuksena moniin virkoihin.

– Virkamiesruotsin takia monet ulkomaalaiset ovat automaattisesti hauista ulkona.

– Minullekin on sanottu suoraan, että vaikka ruotsia ei tehtävässä tarvita, minulla ei ole mahdollisuuksia saada paikkaa, jos virkamiesruotsi ei ole suoritettuna.

Jody Merelle on päättänyt, että hänen kohdallaan virkamiesruotsin puute ei saa muodostua esteeksi työnhaulle. Tarmokas nainen on aloittanut ruotsin opiskelut: käy ruotsinkurssilla ja lukee Hufvudstadsbladetia.

– Ajattelin, että olen oppinut jo niin monta kieltä, että kyllä minä tämänkin opin. Siitä se ei jää kiinni, Merelle nauraa. 

Paluu Iso-Britanniaan edessä, jos töitä ei löydy

Englantiin Merelle ei haluaisi palata.

Suomi on hänelle ja hänen lapsillensa koti, josta ei mielellään lähtisi pois. Mutta jos töitä ei ala kuulua, on lähtö edessä.

– Pidän Suomesta, koen olevani suomalainen ja arvostan Suomen kulttuuria todella paljon, mutta tuntuu etten kelpaa tänne.

– Kelpaan kyllä Englantiin, josta olen saanut hyvät paperit ja hyviä töitä, mutta täällä minulle ei vastata edes sähköpostiin. Täällä minulla ei ole arvoa.

Rankkaa itsetunnolle

Merelle kertoo työnhaun Suomessa olevan itsetunnolle rankkaa. Muuten niin positiivinen ihminen on itkenyt viime aikoina paljon. 

– Alkaa olla jo epätoivoinen olo, kun yrittämällä yritän, mutten saa töitä miltään alalta. 

– Surullisinta on, että tiedän, etten ole ainoa samassa tilanteessa oleva. 

Merelle on saanut Facebook-päivityksensä myötä saanut valtavasti tsemppausviestejä suomalaisilta. 

– Olen todella ihmeissäni ja otettu siitä, kuinka paljon kannustavia viestejä olen saanut suomalaisilta. Niitä lukiessa tuli myös itku, mutta tällä kertaa ilosta. Kannustusviestit lämmittävät sydäntä kuvasti, Merelle kiittää.