Pakotteiden romuttaminen olisi vakava näyttö Venäjän pussiin pelaamisesta, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Taas mennään. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jälleen kerran kaapannut agendan Brysselissä ja kääntänyt huomion itseensä.
Tällä kertaa välineenä toimii aiemmin rutiinipäätöksenä pidetty EU:n Venäjä-pakotteiden jatkaminen.
Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen EU-maat ovat päättäneet viidestätoista pakotepaketista, joiden tavoitteena on heikentää Venäjän taloutta ja kykyä käydä sotaa. Pakotteet uusitaan yksimielisesti kuuden kuukauden välein.
Seuraavan kerran tämä määräaika tulee vastaan jo ensi viikolla perjantain vaihtuessa lauantaiksi ja tammikuun helmikuuksi.
Orban haluaa venäläiskaasun virtaamaan
Tänä aamuna Orbán toi radiohaastattelussa esille vaatimuksiaan. Hän haluaa EU:n taivuttelevan Ukrainaa, jotta se jatkaisi venäläisen maakaasun kauttakulkua maan läpi.
Ukraina lopetti vuodenvaihteessa venäläisen putkikaasun kauttakulun Eurooppaan, kun ennen sotaa tehty välityssopimus umpeutui. Reittiä pitkin on kulkenut kaasua Italiaan, Unkariin ja Slovakiaan.
– Ei ole oikein, että me maksamme hinnan Ukrainan auttamisesta ja he aiheuttavat meille ongelmia, Orbán pauhasi Kossuth-radiokanavalla.
Orbánin vaatimus on sikäli erikoinen, että uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan Unkariin ei tullut viime vuoden aikana yhtään venäläistä tuontikaasua Ukrainan kautta, vaan se toimitettiin Turkin ja Serbian reittejä pitkin.
Enemmän Ukrainan päätöksestä on kärsinyt Slovakia, jonka pääministeri Robert Fico on Orbánille tärkeä liittolainen EU:n sisällä. Molemmat tunnetaan läheisistä väleistään Kremliin.
Venäjälle kaasutoimitusten jatkuminen olisi hyvä asia, sillä se on kartuttanut Ukrainan läpi virranneella kaasulla sotakassaa arviolta 5–6 miljardilla eurolla. Ukrainalle kertyy vain pieni osa tästä välityspalkkiona.
Toinen Orbánin esittämistä argumenteista pakotejarrutukselle on kuultu häneltä aiemminkin. Lähes koko hyökkäyssodan ajan hän on valittanut pakotteiden vahingoittavan enemmän niitä asettaneita maita kuin Venäjää.
EU-instituutioissa ja suurimmassa osassa EU-maita arvio on päinvastainen.
Trump-suhde vaarassa
Normaalisti päätös pakotteiden jatkamisesta on tehty jo paljon ennen määräaikaa. Tällä kertaa Orbán halusi lykätä päätöksenteon pitkäaikaisen liittolaisensa Donald Trumpin virkaanastujaisten yli.
Tässä asiassa hän ei kuitenkaan saanut Yhdysvaltain presidentistä liittolaista. Trump itse on julkisuudessa, samoin kuin hänen hallintonsa kulisseissa, viestinyt, että aikoo jatkaa Venäjä-pakotteita ja on tarvittaessa valmis kiristämäänkin niitä.
Sekin tiedetään hyvin, ettei Trump pidä siitä, että Euroopan maihin tuodaan edelleen venäläistä fossiilienergiaa. Hän haluaisi ostojen suuntautuvan Yhdysvaltoihin.
Niinpä Orbán asettuu uhkauksellaan pakotepäätöksen estämisestä myös Trumpia vastaan.
"Katastrofaalinen tilanne"
Orbán on jarruttanut Ukrainaan ja Venäjään liittyviä päätöksiä ennenkin, mutta tällä kertaa panokset ovat kovempia kuin aiemmin.
"Katastrofaalinen" ja "erittäin dramaattinen" ovat olleet sanoja, joilla diplomaattilähteet ovat viime päivinä kuvailleet tilannetta, jossa pakotteet jäisivät uusimatta. Eritoten huolta herättää Venäjän keskuspankilta jäädytetty noin 200 miljardin euron kohtalo.
Niiden tuotoilla on ollut tarkoitus tukea Ukrainaa ja yhä useampi on nostanut EU:ssa esiin myös koko summan hyödyntämisen. Rahojen päätyminen Venäjän käsiin vasta katastrofi olisikin.
Silti yleinen käsitys Brysselissä tuntuu olevan, että Unkari taipuu ensi viikolla ennen määräaikaa.
Pakotteiden romuttaminen olisi niin vakava näyttö Venäjän pussiin pelaamisesta, että muiden EU-maiden olisi pakko ottaa Unkaria vastaan järeämmät toimet käyttöön. Samalla Orbán riskeeraisi suhteensa Trumpiin.
Vastineeksi "jalomielisyydestään" Unkarin pääministeri tosin vaatinee jotain myönnytyksiä muilta EU-mailta tai Ukrainalta. Jo ennen sota-ajan päätöksiä hänen taktiikkanaan on ollut lisätä painetta kattilassa, kunnes jotain tihkuu ulos.
Ratkaisu saatetaan nähdä jo maanantain ulkoministerikokouksessa, mutta myös ylimääräisen huippukokouksen mahdollisuudella spekuloidaan.