Professorin mukaan sopimuksen päättyminen tekee välittömästi näkyvän loven Venäjän sotakassaan.
Venäläisen maakaasun virta putkia pitkin Ukrainan kautta Eurooppaan on loppumassa kokonaan.
Vuonna 2019 solmittu sopimus kaasun kauttakulusta päättyy tänään, eivätkä sotaa käyvät maat ole sitä jatkamassa. Euroopassa erityisesti Slovakia on protestoinut tilannetta äänekkäästi ja syyttänyt siitä Ukrainaa.
Venäjä on maksanut Ukrainalle kaasun välittämisestä, vaikka se on samalla pommittanut Ukrainan muita energiakohteita. Ukrainan kautta viedyn venäläiskaasun määrä on ollut viime vuosina vain noin kymmenesosa verrattuna sotaa edeltäneisiin vuosiin.
"Tämä tekee välittömästi näkyvän loven Venäjän sotakassaan"
Professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta arvioi, että sopimus olisi ollut Venäjän puolesta historiaa jo aikaa sitten, jos kaasu olisi mennyt vain Ukrainan omaan käyttöön.
Ukraina ei ole puolestaan irtautunut sopimuksesta yksipuolisesti ennen aikojaan, vaan on kuulostellut tunnelmia Euroopassa.
– Muussa tapauksessa Ukrainaa olisi voitu syyttää siitä, että se aiheuttaa Euroopalle lisää energiaongelmia. Nyt tässä on kuitenkin saumakohta (sopimuksen vanhetessa) ja on ymmärrettävää, ettei Ukrainalla ole intoa sopimusta uusia, Tynkkynen sanoo.
Ukrainan kautta kulkevan venäläiskaasun määrä oli vuonna 2023 noin 15 miljardia kuutiometriä, toisin sanoen noin kymmenesosa 2010-luvun loppuvuosien huippulukemista.
Gazprom sai kaasusta arviolta 5–6 miljardin dollarin tulot, mikä on Tynkkysen mukaan pientä verrattuna maan öljynvientituloihin, mutta kuitenkin iso raha sotaa käyvälle maalle.
– Putkikaasun katkaiseminen itse asiassa satuttaa Venäjää siinä mielessä kaikista eniten, että maalla ei ole kykyä viedä sitä mitään muuta kautta. Tämä tekee välittömästi näkyvän loven Venäjän sotakassaan, Tynkkynen muistuttaa.
Slovakiasta Ukrainaan "Toinen rintama energiasodassa"
Tynkkysen mukaan Venäjältä Turkkiin kulkevien kaasuputkien kapasiteetti on jo ennestään pääosin käytössä, eikä Venäjällä ole kykyä lisätä nesteytetyn maakaasun eli LNG:n vientiä.
Öljyn vientiä koskevia pakotteita Venäjä on sen sijaan pystynyt toistuvasti kiertämään muun muassa niin kutsutun varjolaivaston tankkereiden avulla.
Ukrainan kautta tulevan venäläiskaasun tyrehtyminen merkitsee Euroopassa vain noin viiden prosentin vajausta tällä hetkellä kulutettavan kaasun määrään. Tynkkysen mukaan korvaavaa kaasua on helposti saatavilla, toki luultavasti aiempaa korkeampaan hintaan.
Kaasuongelmat jakautuvat Euroopassa epätasaisesti. Äänekkäimmin venäläiskaasun tulon loppumista vastaan on protestoinut kaasusta riippuvainen Slovakia, jonka pääministeri Robert Fico on uhannut lopettaa sähkön viennin sotaa käyvään Ukrainaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti viikonvaihteessa pääministeri Ficoa "toisen rintaman" avaamisesta energiasodassa Ukrainaa vastaan. Zelenskyi arvioi Ficon toimivan näin presidentti Vladimir Putinin pyynnöstä. Fico vieraili joulun alla Moskovassa ja tapasi Putinin.
Zelenskyin mukaan sähkönviennin katkaiseminen on paitsi moraalitonta myös vastoin Slovakian omaa etua, sillä Ukraina on maksanut Slovakiasta saamastaan sähköstä 200 miljoonaa dollaria vuodessa.
Uutissivusto Bloomberg kertoi sunnuntaina nimettömään lähteeseen nojautuen Puolan olevan valmis auttamaan Ukrainaa sähkön saannissa, jos Fico toteuttaa uhkauksensa.
– Se olisi Ukrainalle tietysti tosi vaikea paikka, koska heidän sähköntuotantonsa on muutenkin todella kireällä nyt, kun Venäjä on tuhonnut niin paljon sitä kapasiteettia, Tynkkynen sanoo.
Ficon Venäjä-sympatiat ovat hyvin tiedossa, mutta Tynkkysen mukaan ihan uskottava osaselitys on myös se, että kaasun tulon loppuminen Venäjältä merkitsee Slovakialle lisävaikeuksia omassa sähköntuotannossa.
Moldova pahassa välikädessä
Kaasun tuonnin loppuminen koskettaa Euroopassa myös ainakin Unkaria, Italiaa ja Tshekkiä, joista viimeksi mainittu on ollut näkyvä Ukrainan tukija. Tshekki ehti jo luopua venäläisestä kaasusta, mutta aloitti sen tuonnin vuonna 2024 uudestaan halvemman hinnan takia.
Kenties vaikein ja erikoisin tilanne on Moldovassa ja sen kyljessä sijaitsevalla Transnistrian alueella, joka on käytännössä Venäjän hallussa. Venäjä pitää Transnistriaa itsenäisenä valtiona ja on toimittanut sille Ukrainan kautta kaksi miljardia kuutiota kaasua vuodessa käytännössä ilmaiseksi.
Tilannetta mutkistaa se, että EU:n jäsenehdokkaan Moldovan sähköstä 80 prosenttia tuotetaan venäläisellä kaasulla Transnistrian alueella.
Vaikka riippuvuus Venäjän kaasusta on paikoin suurta ja kauttakulkusopimus katkeaa keskellä talvea, sitä tuskin jatketaan edes tilapäisjärjestelyillä, arvioi virolaisen ICDS-tutkimuslaitoksen vieraileva tutkija, tohtori Alan Riley. Yksi syistä on hänen mukaansa se, että mikä tahansa sopimus valtiollisen venäläisyhtiön kanssa olisi "poliittisesti myrkyllinen" Ukrainan kannalta.
– Presidentti Zelenskyi tuskin voi mennä presidentti Donald Trumpin luo hakemaan sotilaallista ja taloudellista apua, jos Zelenskyin tulkitaan samalla edesauttavan, ellei suoraan niin ainakin epäsuorasti, kaasusopimusta Venäjän kanssa, Riley kirjoittaa.
Ukraina on saanut Venäjältä noin miljardi dollaria vuodessa maksuna kaasun kauttakulusta, mutta siitä merkittävä osa on kulunut kaasuputkiverkoston tarpeelliseen ylläpitoon. Nyt jää nähtäväksi muun muassa se, aikooko Venäjä lisätä iskujaan kaasuputkia vastaan, kun oma intressi niiden toimivuuteen poistuu.
Ukraina on ollut historiallisesti tärkein reitti Neuvostoliiton ja Venäjän kaasulle Eurooppaan. Sellaisena se säilyi myös sen jälkeen, kun putkilinjoja rakennettiin Venäjältä muualle, muun muassa Itämeren kautta Saksaan.
Lähes 60 vuotta jatkunut venäläisen kaasun vienti Ukrainan alueen kautta näyttää kuitenkin nyt tulleen tiensä päähän – jos ei pysyvästi niin ainakin hyvin pitkäksi aikaa.