Kommentti: Tämä mies rikkoi Yhdysvaltojen politiikan 30 vuotta sitten – ja mahdollisti Trumpin ajan kaaoksen

5:44
Donald Trump teki historiaa saamalla toisen virkarikossyytteen presidenttikautensa aikana. Katso video!

Republikaani Newt Gingrich oli tinkimätön ja häikäilemätön poliitikko, joka muutti Yhdysvaltojen poliittista kulttuuria suuresti. Hänen perintönsä elää Trumpin presidenttikauden jälkeenkin. Toimittaja Tuomo Hyttinen kertoo Gingrichin tarinan.

Harmaahiuksinen pyöreä mies seisoo liituraitapuvussaan eläintarhan leijonahäkin ulkopuolella ja selittää, mitä ihmiset voisivat oppia eläinkunnalta.

– Uros siittää, suojelee laumaa ja nukkuu. Naaraat metsästävät, ja kun ne löytävät saalista, uros tulee ja vie parhaat palat. Se on jokaisen amerikkalaisen feminismin maailmankuvaa vastaan, mutta tämä on myös fakta.

Kohtaus on The Atlantic -lehden henkilökuvasta kahden vuoden takaa. Eläimistä ihmiskuntaa koskevia johtopäätöksiä vetää entinen edustajainhuoneen puhemies ja vuonna 2012 presidentiksi pyrkinyt Newt Gingrich. Jutun otsikko Mies, joka rikkoi politiikan ei liioittele hirveästi.

Toinen eläinvertaus. Apinahäkin luona Gingrich kertoo, kuinka simpanssiyhteisöt toimivat. Ne muodostavat liittolaisuuksia ja vihollisuuksia periaatteessa samalla tavalla kuin ihmiset, mutta brutaalisti.

Simpanssit pahoinpitelevät raa’asti lajitovereitaan ja saattavat jopa syödä toisten yksilöiden poikasia. Joidenkin tutkijoiden mukaan käytös saattaa selittää, miksi ihmislaji käyttää väkivaltaa. Newt Gingrichin mielestä ihmisyhteisöt ovat simpanssiyhteisöjen tapaan paikkoja, joissa kilpailu ja kamppailu kukoistavat.

Se selittää myös, miksi Newt Gingrich rikkoi Yhdysvaltojen politiikan.

Kaikki alkoi Bushista

Republikaanit kokivat rökäletappion vuoden 1992 presidentinvaaleissa. Istuvan presidentin George Bushin kausi jäi yhteen, kun nuori ja karismaattinen Bill Clinton onnistui syrjäyttämään hänet.

Syy tuntui selvältä. Vuoden 1988 vaalikampanjassaan George Bush lupasi olla korottamatta veroja. Vuoteen 1990 mennessä liittovaltion budjettivaje paisui niin sietämättömäksi, että jotain piti tehdä.

Bush teki diilin demokraattien kanssa budjetin tasapainottamisesta. Ja siihen diiliin kuuluivat veronkorotukset.

Newt Gingrich oli raivoissaan. Hän oli tuolloin kohonnut merkittävälle paikalle edustajainhuoneen piiskuriksi. Piiskuri on henkilö, joka pitää oman puolueen jäsenet kurissa ja nuhteessa, sekä varmistaa edustajien äänet tärkeissä äänestyksissä.

Gingrich kieltäytyi tukemasta veropakettia ja johti yli sadan republikaaniedustajan joukkoa, joka äänesti budjettisopua vastaan. Hänestä tuli konservatiivien sankari, joka johtaisi puolueen vuoden 1994 välivaaleihin.

Gingrich muodosti ovelan ja yksinkertaisen suunnitelman. Yksittäisten vaalipiirien sijaan republikaaniehdokkaat kampanjoivat kansallisen ohjelman alla ja lupasivat solmia ”Sopimuksen Amerikan kanssa”.

Strategia oli menestys. Republikaanit saavuttivat välivaaleissa murskavoiton ja ottivat sekä senaatin että edustajainhuoneen hallintaansa ensi kertaa yli 40 vuoteen.

Tinkimättömyydestä tavaramerkki

Newt Gingrichistä tuli edustajainhuoneen puhemies. Edustajainhuone on senaatin ja presidentin ohella kolmas tärkeä elin, jota lakeja säätäessä tarvitaan. Puhemiehenä Gingrich päätti, mitä aloitteita se ottaa käsittelyyn.

Tässä vaiheessa Gingrichin maine ja tapa tehdä politiikkaa muistutti enemmän Donald Trumpia kuin hänen edeltäjiään. Vain kahdeksan vuotta aiemmin demokraattipuhemies Tip O’Neill lounasti säännöllisesti republikaanipresidentti Ronald Reaganin kanssa, ja miehet tekivät diilejä keskenään.

Gingrich puolestaan oli tinkimätön ja kova suustaan. Hän haukkui demokraatteja hulluiksi ja vihjasi Clintonien avustajan itsemurhan olleen palkkamurha.

Puhemiehenä Gingrich oli tinkimätön. Ensimmäisen 100 päivän aikana edustajainhuone nuiji läpi lakiesityksiä, jotka kuitenkin pysähtyivät joko senaattiin tai Valkoiseen taloon.

Gingrichin aikana edustajainhuone lyhensi työviikkoaan, jotta edustajille jäisi enemmän aikaa kerätä puolueelle kampanjarahaa. Gingrichin aikana republikaanit keräsivät hulppeat yli miljardi dollaria vaaleja varten.

Vuosien 1995–1996 vaihteessa Gingrichin tiukka linja johti siihen, että rahoituksen puutteessa liittovaltio alkoi sulkea toimintojaan. Silloinen ennätyksellinen hallinnon sulku kesti kokonaiset kolme viikkoa.

Melkoista modernia simpanssitaktiikkaa.

Suora yhteys Trumpiin

Gingrichin tinkimättömyys johti lopulta hänen tuhoonsa. Republikaanit ja Gingrich saivat syntipukin viitan hallinnon sulusta.

Lisäksi Gingrich ajoi jääräpäisesti Bill Clintonin virkasyytettä, joka loppujen lopuksi satoi demokraattien laariin. Vuoden 1998 välivaaleissa demokraatit voittivat Clintonin skandaalista huolimatta.

Politiikka olisi muuttunut ilman Gingrichiäkin, mutta häntä pidetään yhtenä suurimmista amerikkalaisen politiikan muokkaajista lähihistoriassa. Gingrichin jälkeen noussut teekutsuliike on niin jääräpäinen koalitio, etteivät edes muut republikaanit pääse liikkeen kanssa sopuun budjetista.

Rahan rooli politiikassa on kasvanut jättiläismäisiin mittoihin. Puolueet kykenevät koko ajan harvemmin ja harvemmin yhteistyöhön. Ja sitten on tietenkin Donald Trump.

Trump, jonka luomat haukkumanimet jättävät Gingrichin varjoonsa. Trump, jonka sloganit (Kuivatetaan suo!) muistuttivat Gingrichin vastaavia (Pummit ulos!).

Trump, joka mediatietojen mukaan harkitsi Gingrichiä varapresidentikseen.

Perintö elää edelleen

Gingrichin perintö elää vielä Trumpin presidenttikauden jälkeenkin. Näin on helppo ennustaa, kun katsoo viime viikkojen tapahtumia. Vain tunteja kongressitalon valtaamisen jälkeen yli 140 kongressin republikaania vastusti vaalitulosten vahvistamista.

Georgialainen edustajainhuoneen jäsen Marjorie Taylor-Greene sanoo yrittävänsä nostaa virkarikossyytteen presidentti Joe Bidenia vastaan torstaina, vain päivä virkaanastujaisten jälkeen.

Se ei Bidenia haittaa. Virkasyytettä ei tule ainakaan ensimmäisen kahden vuoden aikana, sillä demokraatit hallitsevat sekä senaattia että edustajainhuonetta. Biden ei tarvitse republikaaniääniä saadakseen nimityksiä tai lakeja läpi kongressista, vaan pelkkä oman puolueen suostuttelu riittää.

Taktiikat ovat tuttuja jo 1990-luvulta lähtien. Tai kuin simpanssiyhteisöstä konsanaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja