Mike Myersin käsikirjoittama komedia muovasi toimittajan huumorintajua ja sen Suomen ensi-illasta on kulunut jo 25 vuotta.
Ensimmäinen varma muistikuva siitä, että olen nauranut katketakseni jollekin muulle kuin piirretyille ohjelmille televisiota katsoessa, liittyy hahmoon nimeltä Maxwell Smart.
Joskus 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alussa Yle näytti toisella pääkanavistaan 1960-luvun lopulla kuvattua Salainen agentti 86 -komediasarjaa, jossa agentti seikkaili, hämmensi ja nauratti muun muassa puhumalla (kirjaimellisesti) kenkäpuhelimeen.
Maxwell Smart oli parodia eri agenttihahmoista, muun muassa James Bondista sekä Vaaleanpunaisesta pantterista tutusta tarkastaja Clouseausta.
1990-luvun alussa vanhempani vuokrasivat videovuokraamosta kotiin katsottavaksi elokuvan nimeltä Mies ja alaston ase 2 1/2 (1991). Olen nähnyt tuon elokuvan niin monta kertaa, että osaan varmasti Frank Drebinin (Leslie Nielsen) ja muiden sen hahmojen vuorosanatkin ulkoa.
Kun tuo elokuva tuli televisiosta taannoin, en nauranut samanlaista hervotonta naurua kuin 1990-luvun alussa, mutta hymähtelin ja hymyilin hölmö virne huulilla.
Kolmas suuntaviiva omalle huumorintajulleni vedettiin vuoden 1992 loppupuolella. Heinäkuun 17. päivänä vuonna 1992 eli tänään tasan 25 vuotta sitten Suomessa sai ensi-iltansa elokuva nimeltä , joka iski tuolloin 11-vuotiaan pojan huumorihermoon täysillä.




