Ovatko asiat Euroopassa niin hyvin, että on aikaa miettiä kellojen siirtelyä? Tälläistäkin kritiikkiä kuuluu nyt paljon. Olen eri mieltä, sillä rakentava väittely kesä- ja talviajasta tekee hyvää pölyttyneelle EU:lle, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.
Lähes jokaisella meistä on mielipide, pitäisikö Suomen siirtyä kesäaikaan vai talviaikaan. Kerron omani kirjoituksen lopussa.
Keskustelu kellojen siirtelystä on parasta mitä byrokraattiseksi koetulle EU-mammutille on vähän aikaan tapahtunut. Suomalaisena tästä on lupa jopa hieman innostua, sillä aloite on Suomen ja se on kulkenut jaloa reittiä ensin kansalaisaloitteena, sitten hallituksen ja liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) ajamana EU-komissioon.
Tämä on osoitus kansalaisille, että EU-päätöksiin voi vaikuttaa. EU puolestaan on osoittanut hämmästyttävää ketteryyttä, sillä kellojen siirtely voi loppua jo ensi vuonna.
Ihmisen kokoinen kysymys – toisin kuin koheesiorahasto
Kellojensiirtely ei tietenkään ole Euroopalle yhtä tärkeä asia kuin vaikkapa koheesiorahasto tai MiFid-direktiivi, mutta ihmisten pulssilla se on – usein ihan ranteella. Se on ihmisen kokoinen kysymys ja siksi niin hemmetin tärkeä.
Kansalainen pystyy ottamaan ilman suuria ponnisteluja tai tiedonkeruuta kantaa siihen, onko Suomelle parempi kesäaika vai talviaika. Se on oivallinen kysymys nettiäänestyksiin – toisin kuin esimerkiksi sote, jolla LiikeNyt ja H Harkimo lähestyivät ihmisiä.
Jokainen on asiantuntija kesä- ja talviajan suhteen, vaikka tähän kysymykseen voidaan kieltämättä liittää hienoja nyansseja terveydestä, matkailusta, koululaisista, eläimistä.