Kaverini lähetti sunnuntaina kuvakaappauksen, jonka sisältö olisi kannattanut lukea tarkemmin, kirjoittaa MTV Uutisten Jouko Luhtala.
Kiinalainen tekoäly Deepseek aiheutti "verilöylyn" pörssissä, toteaa yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal.
Presidentti Donald Trump kutsui kiinalaishaastetta herätykseksi.
Maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi kasvaneen Nvidian osake romahti päivässä 17 prosenttia. Sirujätin arvosta suli 590 miljardia dollaria.
Tekoälyjen kehitystä seuraavat ihmiset osasivat odottaa mullistusta.
Yksi näistä sattuu olemaan kaverini, joka kertoi "seuranneensa sivusta" uudesta teknologiaihmeestä käytävää keskustelua.
Tuota keskustelua käytiin jo ennen maanantaita, jolloin pörssit ja mediat heräsivät Deepseek-aikaan.
Puoliltapäivin sunnuntaina kaverini lähetti kuvakaappauksen, jonka sisällön läpikäyntiin en hirveästi käyttänyt aikaa tai aivosoluja.
Kuvakaappauksessa todettiin juuri julkaistujen kiinalaisten tekoälymallien pilaavan tekoälymarkkinat. Olisi varmaan kannattanut lukea tarkemmin.
Deepseek-mullistuksen syy on yksinkertainen. Se tekee paljolti saman kuin länsikilpailijansa, mutta tehokkaammin.
Tehokkuus tarkoittaa halpuutta. Kaiken lisäksi kiinalaiset eivät tiettävästi käyttäneet tekoälyn kehittämiseen uusinta teknologiaa, kiitos Yhdysvaltojen siruvientirajoitusten.
Rajoitukset ovat ilmeisesti ruokkineet luovuutta.
Teknologiasijoittaja Marc Andreessen kuvaili Deepseekiä "tekoälyn Sputnik-hetkeksi". Sputnik oli ensimmäinen keinotekoinen satelliitti ja käytännössä aloitti avaruusajan.
Kilpailu lopettaa monopolihinnoittelun, arvioi puolestaan OP:n varainhoidon päästrategi Lippo Suominen Helsingin Sanomille.
Kuluttajan kukkaron näkökulmasta kilpailua on vaikea pitää moitittavana asiana.
Deepseek ja Tiktok ovat esimerkkejä siitä, miten kopioguruna maailmanmarkkinoille tunkeutunut Kiina pystyy tuottamaan tuotteita, jotka valtaavat ja järisyttävät länsimaisia markkinoita.
Vaikka Deepseek myllersi pörssin, kuvaili eräs asiantuntija sen tekemää temppua teknologiateollisuuden klassikoksi. Pioneerit harvoin ovat lopullisia voittajia.
Deepseek on leimallisesti kiinalainen.
Se sensuroi esimerkiksi Kiinan presidentti Xi Jinpingiin liittyvää materiaalia, eikä ole kiinnostunut keskustelemaan maan historian häpeäpilkuista.
Vaikka sensuurille heristellään sormea, se tuskin estää Deepseekin tai muidenkaan mahdollisesti tuotantoputkessa olevien kiinalaisten tekoälyjen menestystä.
Tämän todistaa jo Tiktok. Jos alusta muuten miellyttää, ei sananvapauden rajoittamisesta kovinkaan usein tehdä kynnyskysymystä.
Esimerkiksi seksi ja väkivalta ovat aiheita, joita käsittelevät videot Tiktok kyllä ottaa valikoimiinsa, mutta niitä ei välttämättä näytetä juuri kenellekään.
Siitä huolimatta Tiktok on Suomessakin nuorten eniten seuraama uutiskanava. Nuoret myös pitävät Tiktokia sosiaalisista medioista luotettavimpana. Vallan keskittämisen mestari Xi Jinping kiittää luottamuksesta.
Kiinalaissovellukset eivät ole yksin sensuurinsa kanssa.
Esimerkiksi Facebook on vähentänyt poliittisen sisällön näyttämistä, koska se halusi osittain Joe Bidenin Valkoisen talon toiveesta torpata Venäjän vaalivaikuttamista.
Venäjän uskottiin suosivan Trumpia eli Bidenin ja Kamala Harrisin vastaehdokasta.
Vaalivaikuttamisen estämisen nimissä tehtävää sensuuria, anteeksi, sisällön karsimista voi halutessaan pitää hyväksyttävänä, mutta kyse on samalla toimintatavasta, jonka väärinkäytön mahdollisuudet ovat ilmeiset.
Viime aikoina Elon Muskin ja Mark Zuckerbergin omistamien sosiaalisten medioiden valintoja onkin taas kritisoitu runsaasti, kun niiden kelkka on keikahtanut kohti Trumpin leiriä.
Ainakaan Deepseekin maailmankuva ei heilahtele vaalitulosten mukaan, niitä kun ei Kiinassa järjestetä.
Jään odottamaan, mitä kaverini jatkossa kertoo etukenossa tekoälyn kehittymisestä. Sen ainakin opin, että pysähdyn lukemaan viestit ajatuksella.
Korjattu Deepseekin kirjoitusasua kello 17.20.