Kommentti: Kärppien katastrofia seurasi hämmästyttävä kulissiratkaisu – 30 miljoonan euron seuraan liittyy entisaikojen harha

Näihin kuviin tiivistyy Kärppien farssi: Lauri Marjamäki kuin haamu, fanit täysin apaattisina 0:17
Video: Näihin kuviin tiivistyy Kärppien farssi: Lauri Marjamäki kuin haamu, fanit täysin apaattisina

Jääkiekon SM-liigassa ei ole nähty pitkään aikaan yhtä suurta floppia, mitä Kärpät oli tänä keväänä. Tuliko sen sukellus täytenä yllätyksenä? Ei suinkaan, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Ilari Savonen.

Neljän miljoonan euron joukkueella sija yhdeksän on täysi katastrofi kotimaisessa SM-liigassa. Vaikka sarja kasvaa, puhutaan skenaariosta, minkä ei pitäisi toteutua.

Mutta niin vain toteutui. Kärpät pakitti isin kalliilla Mersulla suoraan betoniporsaaseen niin, ettei edes hinausauto saanut sitä irti.

Mistä Kärppien romahduksessa oli kyse?

Katastrofin juuret ulottuvat paljon pidemmälle kuin vain yhteen pudotuspelisarjaan. Kärppien kausi oli yhtä ongelmien ratkomista toistensa perään.

Kaikista suurin selittävä tekijä liittyy valtavaan henkiseen lukkoon. Se tärähti päälle jo syksyllä, kun Kärppien päävalmentaja Lauri Marjamäki esikuntineen yritti valaa Kärpille jämäkän pohjan.

Marjamäki koki, että vankalla puolustamisella luotaisiin edellytykset menestykselle.

Miten tämä istui Kärppien miljoonamiehistölle? Ei hyvin.

Äärimmäisen tiukat puolustuspainotukset kiristivät kaulusta ja pelaajat turhautuivat. Ja kappas. Itseluottamus katosi ja yhtäkkiä hanat olivat tukossa.

Vaikka Marjamäki yritti löysentää remmiä ja tarjosi pelaajille vapauksia, Kärpät oli koko kauden ajan todella arka ja hengetön joukkue. Intohimo oli täysin kadoksissa.

Tämä näkyi vielä runkosarjan loppuvaiheilla. Kärpät ei meinannut herätä otteluihin kuin vasta sitten, kun se oli jo useamman maalin takamatkalla.

Kaukalossa luisteli tutuilla nimillä varustettuja robotteja, jotka eivät olleet henkisesti läsnä.

Kärpillä ei ollut käytännössä lainkaan selkärankaa. Yksittäisestä takaiskusta syntyi valtava negatiivinen kierre, joka ei meinannut pysähtyä millään.

KooKoo saattoi suorastaan leikitellä pudotuspelisarjassa. Sen ainoat vaikeudet tulivat vastaan ensimmäisen ottelun alkuhetkillä. Sen jälkeen Olli Salon luotsaama nippu meni menojaan.

***

”Se oli neljän miljoonan joukkue.”

”Kuka kantaa vastuun?”

On ironista, että Kärppien kaudesta jää tasan kaksi asiaa mieleen. Häkellyttävä sukellus ja fanien kuvastavat mielenilmaukset.

Banderollien levittäjät olivat täysin oikeassa. He muistuttivat raa’asta epäonnistumisesta ja siitä, mikä vaivaa koko Oulun Kärpät Oy -nimistä jääkiekkoseuraa.

Kuka kantaa vastuun siitä, missä tilassa seura on nyt?

Kärpät on tipahtanut välimaastoon. Oululaisjoukkue on voittanut kolmen edelliskevään aikana vain yhden pudotuspelisarjan (kevät 2021, Sport, 1. kierros).

Kärppien yllä on ollut jo pidemmän aikaa menneisyyden luoma harha. Sitä on pidetty edelläkävijänä ja valtaseurana Juha Junnon 2000-luvun kultavuosien jälkeen.

Raaka totuus on kuitenkin se, että Kärpät on pysynyt suurena vain sen taloudellisen kyvykkyyden takia.

Rahaa tulee, mutta urheilupuoli laahaa rajusti perässä.

Kärppien nykyinen toimitusjohtaja Tommi Virkkunen peri Juha Junnolta valtavan taakan, kun hän astui oululaisseuran pääpomoksi vuonna 2018. Virkkusen aikana Kärpät on säilyttänyt taloudellisen mahtiasemansa ja jopa kasvattanut sitä.

Tuoreiden yrityskauppojen myötä Kärppien liikevaihto on nyt 30 miljoonaa euroa. Urheilupuolen riskit vähenevät, mutta se ei poista sitä faktaa, etteikö Kärpät eläisi yhteisön voimalla.

Oulussa ja liigaympyröissä on ihmetelty sitä, miten Kärppien toimitusjohtaja Virkkunen puhuu jatkuvasti yleisöaiheiden kohdalla yhteistyökumppaneista ja yrityksistä, kun taas fanit ja iso yleisö jäävät kakkoseksi.

Tosin, torstain katastrofin jälkeen kaikki jäivät paitsioon.

”Ottelun jälkeen yksikään Oulun Kärppien toimiston työntekijä, valmentaja tai pelaaja ei käynyt sanomassa sanaakaan yhteistyökumppaneille tarkoitetulla Kärppäklubilla. Toimitusjohtajaa ei näkynyt lainkaan”, Aki Hiltunen kertoi Oulusta käsin.

Ei hyvä.

Tämä tapahtui sen jälkeen, kun merkittävä osa yleisöstä oli poistunut hallista KooKoon viidennen maalin yhteydessä.

VIDEO: KooKoo tekee jo viidennen maalin, se riittää oululaisyleisölle

KooKoo tekee 0-5 maalin ylivoimalla 1:08

Kärpät ei kestä sitä, että oululaisyleisö kääntää sille selkänsä. Siksi seuran on herättävä nykytilanteeseen.

***

On selvää, että Kärppien päävalmentajan Lauri Marjamäen pitää kantaa vastuu tämän kevään urheilullisesta romahduksesta. Marjamäki oli pääsyyllinen, mutta ei ainut syypää.

Kärppien riveistä ei montaa onnistujaa löydy. Joel Blomqvistin loukkaantumisen aikana suurta vastuuta kantanut Leevi Meriläinen oli oululaisjoukkueen iso, positiivinen yllättäjä. Toinen mainittava pelaaja on Arttu Hyry, joka oli Kärppien hyökkäyksen valopilkku.

Marjamäen lisäksi koko seuranjohdon on syytä astella peilin eteen. Puolivälierä- ja säälipleijariputoamiset eivät ole sitä, missä valtavilla resursseilla operoivan seuran pitäisi olla.

Kärppien puolen Suomen juniorikoneisto tuottaa laadukkaita lupauksia, mutta heidän rinnalleen hankitaan vuosi toisensa jälkeen maineella ratsastavia entisaikojen suuruuksia. Viime vuosina vain harvat pelaajat ovat menneet Oulussa eteenpäin. Usein suunta on päinvastainen.

Kärppien kohdalla kaikista suurin kysymys liittyy koko seuran identiteettiin. Mitä Oulun Kärpät haluaa olla? Mistä se tunnistetaan 2020-luvun puolessa välissä ja sen loppuvaiheilla?

Onko Kärpät puolustusorientoitunut joukkue, joka kipuilee vuosi toisensa jälkeen, vai luisteluvoimainen taitojoukkue, jossa nuoret pelaajat nousevat aina A-maajoukkuetasolle asti? Näyttääkö Kärpät pelillistä suuntaa vai uiko se vastavirtaan?

Jos jokin on varmaa, niin se, että oululaisseuran kannattajien mitta alkaa olla täynnä. Tulevina viikkoina ja kuukausina kysymykset kohdistuvat siihen, että jatkuuko Kärppien välimallin sinne tänne -hötkyily vai tehdäänkö seuran sisällä merkittäviä muutoksia?

Muokattu 17.3.2023. kello 14.38: Korjattu mainintaa Leevi Meriläisestä.

Lue myös:

    Uusimmat