Kommentti: Ilmainen vinkki VR:n tuleville kilpailijoille: Aloittakaapa vaikka lipunmyynti junissa!

VR on suomalaisille läheinen yhtiö ja herättää tunteita kuin Finnair. Tämän takia henkilöliikenteen kilpailun avaaminen on iso, vaikkakaan ei kovin yllättävä, uutinen.

Kilpailua on nimittäin avattu lähes koko 2000-luvun ajan, ensin tavaraliikenteessä. EU on patistellut tähän suuntaan. Lähes kaikissa EU-maissa junaliikenteessä on kilpailua ja useampia yrityksiä raiteilla.

Viimeisen liikenteen monopolin, henkilöliikenteen, purkamista on valmisteltu Suomessa pitkään ja poliittinen päätös Sipilän hallituksessa tehtiin jo huhtikuussa.

Näistä lähtökohdista opposition ja ay-liikkeen on vaikea olla kovin tyrmistynyt päivän uutisesta. Tämä askel oli vääjäämätön tosiasia, sen aika oli ennemmin tai myöhemmin.

Sipilän hallitusta on moitittu vatuloinnista: päätös, peruminen, lykkäys, pään iskeminen perustuslakiin. Hallitus on kuitenkin tehnyt enemmän kuin moni edeltäjänsä: kauppojen aukioloajat, alkoholivapautukset (äänestykset tosin syksyllä), apteekkikilpailun lisääminen (lässähti tosin pannukakuksi), taksikilpailun avaaminen (käynnistyy tosin vasta ensi kesänä) ja nyt raideliikenteen kilpailu (tosin vasta 2020-luvulla).

Rajujen saneerausten jälkeen VR on hyvässä kunnossa ja kestää kilpailun. Suursiivouksen teki jo edellinen toimitusjohtaja Mikael Aro, joka joutui useasti napit vastakkain ay-liikkeen kanssa.

Eniten kritiikkiä tulee saamaan VR:n pilkkominen, kun kalustolle, kunnossapidolle ja kiinteistöille muodostetaan omat yhtiöt. Näin veronmaksajien maksama ja omistama kalusto voi päätyä yksityisten yritysten käyttöön. Kaikki VR:n palaset jäävät kuitenkin valtion sataprosenttiseen omistukseen, joten opposition maalailut yksityistämisestä kuuluvat sarjaan vaihtoehtoisia faktoja.

VR:llä on 8000 työntekijää ja nämä siirtyvät uusiin yhtiöihin vanhoina työntekijöinä. Muutos on ihmisille kuitenkin niin järisyttävä, että valtionyhtiön soisi näyttävän vihdoinkin mallia, miten henkilöstö otetaan mukaan tempun tekemiseen. Alku oli sikäli lupaava, sillä työntekijöiden edustajat tapasivat ministeri Anne Bernerin (kesk.) heti iltapäivällä.

Kermankuorinta on tämänkin uudistuksen pahin painajainen. Pääkaupunkiseudun liikenne kiinnostaa ilman muuta uusia toimijoita, mutta miten käy syrjäseuduilla? Kuka huolehtii, että junia kulkisi silloin tällöin vaikkapa Huutokosken ja Parikkalan välillä?

Berner ja hallitus tiedostavat ongelman. Samaan ostosopimukseen paketoidaan muutama herkku ja joukkoon pari mätäomenaa. Kilpailutuksen voittanut yhtiö saa siis ruuhkareittien vastapainoksi velvoitteita ja hiljaisempia välejä. Yksityiskohtien hiominen alkaa nyt.

Tavaraliikenteen kilpailu ei ole käynnistynyt kovinkaan räväkästi. Ei kannata siis odottaa ulkomaisten kilpailjoiden suurta ryntäystä pienen Suomen raiteille. Meitä on vain viisi ja puoli miljoonaa ihmistä jatkossakin.

Jos junat kulkevat tiheämmin ja hinnat laskevat kilpailun seurauksena, junamatkustamisen suosio voi toki kasvaa. Suomessa junilla kuljetaan vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin, vain viitisen prosenttia henkilöliikenteestä kulkee raiteilla. Tavoitteena on kaksinkertaistaa nykyinen junamatkustus. Tästä olisi apua myös liikenteen päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Tehokkuutta ja sitä kautta säästöjä kuluttajille ja myös valtiolle syntyy, jos kaluston käyttöaste saadaan suuremmaksi. Kalliit veturit makaisivat tuolloin mahdollisimman vähän ratapihoilla.

Kansalaiselle muutos ei ihan heti näy. Kilpailu avautuu Etelä-Suomessa parin-kolmen vuoden päästä ja koko maassa vajaassa kymmenessä vuodessa. Päivittäisenä junankäyttäjänä pelkään uudistuksen kuitenkin myöhästyvän.

Niin tai näin, vasta joskus 2020-luvulla meille junamatkustajille on luvassa vähän vaihtelua. Saamme venata rauhassa laiturilla muitakin kuin VR:n junia.

Lisätty HSL ingressin alkuun.