Kommentti: Hornetien seuraajat – Tehdäänkö valinta lopulta vain uuden Hornetin ja F-35:n välillä?

4:13
MTV Uutiset vieraili Horneteja valmistavalla tehtaalla St. Louisissa Yhdysvalloissa. Katso videolta, miltä siellä näytti.

Suomi vaikuttaa pitävän Yhdysvaltoja ensisijaisena kumppanina, ei Ruotsia, EU:ta tai Natoa, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Kalle-Ville Lahtinen.

Finnair oli käyttänyt amerikkalaisia McDonnell-Douglasin matkustajakoneita hyvän aikaa 60-luvulla, kun kilpailija Boeing lähestyi yhtiötä tarjoten omia ehdokkaitaan.

Silloinen pääjohtaja Gunnar Korhonen luonnehti tilannetta suurin piirtein näin: "Auton vaihtaminen uuteen on suhteellisen vaivatonta. Vaimon vaihtaminen tulee jo kalliimmaksi. Konekannan vaihtaminen on järjettömän kallista."

Korhonen oli aikansa mies, mutta hänellä oli pointti. Lentokoneita pitää pitää yllä, niitä huoltaa ja niihin kouluttaa. Hävittäjissä mukaan tulevat vielä asejärjestelmät, jotka ovat hävittäjän koko idea. Yhteispaketti vasta koulutusta vaatiikin.

Korhonen oli myös mukana, kun alunperin McDonnell-Douglasin valmistama Hornet nostettiin vaihtoehdoksi Suomen uudeksi hävittäjäksi 1992.

Suomella on nyt ollut yhteistyötä McDonnell-Douglasin nielaisseen Boeingin kanssa Hornetien – ja etenkin siihen sopivien aseiden – muodossa neljännesvuosisadan. Suomi vaikuttaa sitoutuneen Yhdysvaltoihin poliittisesti yleisesti, ja etenkin kaupallisesti hävittäjien sekä etenkin niiden kantamien aseiden ostamisen kautta. Kaikki osat, ja niiden kokonaisuus ovat nyt tuttuja.

Tätä voi katsoa myös niin, mitä se kertoo priorisoinnista: Suomi vaikuttaa pitävän Yhdysvaltoja ensisijaisena kumppanina, ei Ruotsia, EU:ta tai Natoa.Tietenkin juhlapuheissa näitäkin yhteistyökumppaneita arvostetaan ja kunnioitetaan. Mutta kuinka suuri realistinen mahdollisuus on, että näiden kumppanuuksien maista tuleville HX-ehdokkailla on mahdollisuus tulla valituksi, jos Suomi on jo aikoja sitten valinnut prioriteettinsa?

Aseiden siivet

Ilmavoimat on koko HX-hankkeen ajan käyttänyt ilmaisua "suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen". Täsmälleen mitä sillä tarkoitetaan, on jäänyt hivenen epäselväksi.

Hävittäjähän on käytännössä lentävä aselavetti. Nykyhornetit aloittivat lentämisen torjuntahävittäjinä. Vuonna 2008 niihin saatiin kypärätähtäimet, uudet infrapunaohjukset, liitopommeja ja elektroniikkaa. Hyökkäyssuorituskyvyn ne saivat 2015, kun niihin saatiin lupa ostaa pitkän kantaman JASSM-risteilyohjukset. Ohjusten kappalehinta on reilusti miljoonaluokkaa ja Yhdysvallat myönsi ostoluvan 70 kappaleelle.

Ilmavoimat puhuukin nyt monitoimihävittäjistä. Ilmavoimataustainen, vuosien 2014-19 puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg oli ohjuskaupan keskeinen toimija.

Reserviin siirryttyään Lindberg ryhtyi lobbaamaan Suomeen Lockheed Martinin F35 -häivehävittäjää, joihin JASSM voidaan kyllä ripustaa, mutta rungon ulkopuolelle, jolloin häiveet kärsivät.Ja häivepinnan ylläpito on osatekijä siihen, että F35:n lentotuntihinnan arvioidaan olevan liki nelinkertainen Hornetiin verrattuna.

Sivuhuomautuksena Lindbergin edeltäjä, Juhani Kaskeala lobbaa puolestaan Suomelle Boeingin Super Hornetia, joka kantaa JASSM:it edeltäjänsä tapaan rungon ulkopuolella.

Ovatko hävittäjät vain poseerausta?

Sotateattereiden ilmatilannekuvassa viiime vuosikymmenä ohjukset ja lennokit ovat olleet keskeisiä. Ensimmäistä Persianlahden sotaa 90-luvun alussa on kuvattu ensimmäiseksi satelliittisodaksi, jossa elektroninen tiedustelu ja ohjukset nousivat perinteistä ilma-asetta tärkeämmäksi.

'Yhdysvaltain myöhemmät taistelut Irakissa, Afganistanissa ja Jemenissä  ovat tuoneet esiin lennokkien kasvavan roolin.

Venäjä on marssittanut esiin ja sijoittanut eri kohteisiin Iskender-ohjuksiensa perheen, joka aiheuttaa Euroopan ilmapuolustussuunnitelussa suurta päänvaivaa, kuten Nato totesi 2019. Venäjän ohjukset ovat myös toimineet, viimeksi Syyriassa.

Suomen HX-hankkeessa onkin kysytty, varustautuuko Suomi erittäin kalliisti väärään sotaan. Onko ilmaan lähetettävillä hävittäjillä – vaikka kuinka monitoimisilla – enää käytännön merkitystä vaikkapa tutka- ja satelliittiohjattuja yliääniohjuksia ja tuhoisia kauko-ohjattuja lennokkeja vastaan, joita täydentäisivät lamaannuttavat kyberhyökkäykset?

Hävittäjiä toisaalta on kaikilla mailla - toisilla on vain niiden täydennykseksi kattava arsenaali muutakin.

Onko Korhonen yhä oikeassa?


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja