Voiko Venäjä ohjailla ukrainalaisdrooneja? Nyt puhuvat asiantuntijat

10:48Häirintä voi harhauttaa sotilaslennokkeja, kertovat Mikko Hyppönen ja Jarmo Lindberg Huomenta Suomessa.

– Ukraina ei ole lähettänyt eikä voisikaan lähettää drooneja Baltian maita kohti, sanoo Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Heorhi Tykhyi.

Kouvolan pohjoispuolelle pudonnut drooni tunnistettiin jo ilmassa ukrainalaiseksi.Handout

Tykhyin mukaan Ukraina on jatkuvassa yhteydessä Viroon, Latviaan ja Liettuaan näiden alueelle pudonneisiin drooneihin liittyen, ja välikohtausten olosuhteita on tutkittu jo jonkin aikaa.

– Päädyimme johtopäätökseen, että joissakin tapauksissa reitiltä poikkeamisen aiheuttivat Venäjän elektroninen sodankäynti, sanoo Tykhyi.

– Vakuutan teille, että me ja Baltian liittolaisemme jaamme sen käsityksen, että näillä välikohtauksilla sekä kaikkia maitamme uhkaavilla vaaroilla on yksi syy: Venäjän aggressio Ukrainaa vastaan, sanoo Tykhyi.

Ohjasiko Venäjä droonit Suomeen?

Kuinka todennäköistä tai mahdollista on, että Suomeen pudonneet droonit tulivat rajan yli Venäjän toimien saurauksena?

Asiasta keskusteltiin Huomenta Suomessa tuoreeltaan sen jälkeen, kun kaksi droonia oli pudonnut Kouvolaan ja Luumäelle. Studiossa vierailivat maanantaina puolustusvoimien entinen komentaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) ja droonien torjuntateknologiaa kehittävän Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

Lindberg kertoi, että droonien navigointi voi perustua itsenäiseen järjestelmään, satelliittinavigointiin tai molempiin. Hänen mukaansa satelliittinavigointia voidaan häiritä lähettämällä voimakkaampaa signaalia, joka peittää oikean signaalin.

Kehittyneemmässä häirinnässä voidaan lähettää myös harhauttavaa signaalia, joka ohjaa droonin väärään suuntaan.

Hyppönen korosti lähetyksessä maanantaina, että Kouvolan lähelle päätyneet droonit eivät ole sellaisia, joita kukaan ohjaisi. Hänen mukaansa ne ovat enemmän ohjusten kaltaisia ja lentävät määrättyihin koordinaatteihin. Siksi ne tarvitsevat paikkatietoa eli GNSS:ää tai GPS:ää.

– Eli ihan helposti sen ei GPS-häirinnällä pitäisi pystyä päätymään tänne, sanoo Hyppönen.

Hyppönen kuitenkin muistuttaa, että moni asia voi mennä pieleen, kun drooneja käytetään suurina määrinä.

– Osa vikaantuu, osa saa osuman ilmatorjunnasta ja osassa järjestelmä vain kaatuu, eli tietokoneet pettävät ja sitten drooni päätyy jonnekin muualle, sanoo Hyppönen.

Suomeen tarkoituksella ohjaaminen epätodennäköistä

Hyppönen pitää teoreettisesti mahdollisena, että drooni voitaisiin tarkoituksella harhauttaa toisen valtion ilmatilaan. Käytännössä hän pitää sitä niin vaikeana, että se on epätodennäköistä.

– Minä en usko sellaiseen teoriaan, että Venäjä tarkoituksella olisi ohjannut Ukrainan droonit Suomeen, Hyppönen sanoo.

Lindbergin mukaan signaalin kaappaaminen ja järkevä vastasignaali olisivat vähintäänkin edistyksellistä. Hänen mukaansa normaalisti Venäjän tapa on lähettää kohinaa.