Kolumni: Schengen pois päältä ja EU-joukot ulkorajoille

Schengenin sopimus toimii vain, jos EU:n ulkorajojen valvonta toimii. Ja sehän ei toimi. Siksi sopimus pitää kytkeä pois päältä kunnes kaikille ulkorajoille on saatu tehokas yhteinen valvonta.

Kirjoitin alkuvuodesta 2012 näillä nettisivuilla, että EU teki dramaattisia virheitä vääntäessään kasaan rahaliittoa ja EU-rajat avaavaa Schengenin sopimusta. Ja että kaikki nämä virheet kulminoituvat Kreikassa. Kävin silloin itse moneen kertaan paikan päällä todistamassa.

Neljä vuotta myöhemmin tuo kirjoitus on erityisesti Schengenin sopimuksen, mutta ei pelkästään sen osalta ajankohtaisempi kuin koskaan.

Euroopan pakolaistilanne on karannut käsistä kaikilla rintamilla. Keskeisin rintama on Egeian merellä Kreikassa, missä EU:n ulkoraja vuotaa kuin seula. Vika on Euroopan unionin. Ei Kreikan.

EU:n jäsenmaat pyrkivät kukin tahollaan sohimaan pakolaisasiaa kuntoon. Rajoja suljetaan yksipuolisesti. Lainsäädäntöä muutetaan. Törttöileviä turvapaikanhakijoita yritetään saada kuriin.

Poliittinen paine on kova kaikkialla. Lisäksi ulkopuoliset tahot, Venäjä etunenässä, yrittävät sekoittaa EU:n rivejä kaikin keinoin.

Kansallinen sohiminen on sekä säälittävää että huolestuttavaa. EU-maiden pitäisi ratkaista historiallinen kriisi yhdessä, koska vain yhteiseurooppalainen ratkaisu on kestävä. Juuri tätä nurkkaan ajettu Saksan liittokansleri Angela Merkel yrittää todistella.

Sohiminen kuitenkin jatkuu, koska EU ei saa mitään aikaan. Maanosan eliitin EU-myönteinen enemmistö ei myönnä eikä korjaa munauksiaan. Näitä EU-partiolaisia on sekä Brysselissä että jäsenmaissa. Heidän avuttomuutensa vuoksi aloite luisuu yhä enemmän ja kaikkialla kansallismielisille hörhöille.

Nyt, kun sonta on taas kerran tukkinut tuulettimet, EU-partiolaiset keskittyvät syyttämään Kreikkaa ja varoittelemaan maailmanlopusta. Se kuulemma tulee, jos Schengen kytketään pois päältä: talouskasvu pysähtyy, euro lakkaa olemasta ja EU hajoaa.

Ei tule. Mikään ei pysähdy, lakkaa eikä hajoa. Päinvastoin. Schengen pitää nimenomaan panna hetkeksi telakalle osana yhteistä kestävää ratkaisua.

Pakolaisvirrat saadaan hallintaan vain, jos rajatarkastukset palautetaan Schengen-alueen kaikille rajoille. Silloin pystytään rekisteröimään kaikki tulijat eli käytännössä erottelemaan paremmin, kuka tarvitsee turvapaikkaa ja kuka ei.

Myös pakolaistulvan mukana vääjäämättä tulevat turvallisuusriskit saadaan tehokkaammin hallintaan. Kokonaan ne eivät poistu koskaan, mutta ne vähenevät.

Schengenin sopimukseen on erikseen kirjattu, että off-napin painaminen on sallittua, jos pakolaiskriisi iskee. Ja sopimus voi olla off-tilassa vaikka kaksi vuotta. Eli ei kun painamaan.

Puheet talouskasvun tyssäämisestä ja rajatarkastusten aiheuttamista miljardikustannuksista kannattaa panna oikeisiin raameihin. Hölynpölyn euron lopusta voi unohtaa tyystin.

Nykyiset pakolaismäärät maksavat Saksalle 20 miljardia vuodessa. Vaikka tarkastusten palauttaminen maksaa, nettovaikutus voi silti olla positiivinen. Tietääkseni esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan taloudet eivät ole halvaantuneet, vaikka rajoilla on palattu vanhaan.

Kun Schengen on pois täältä ja kaaos EU:n sisällä toivon mukaan hellittää, keskeinen vastuu EU:n kaikkien ulkorajojen valvonnasta pitää siirtää asteittain unionin yhteisille rajajoukoille. Siis kaikkien, myös Suomen.

Pelkän Kreikan höykyttäminen ei edistä asiaa. Päätös rajajoukoista pitää tehdä yhdessä. Sen pitää koskea kaikkia ja kaikkien pitää osallistua kustannuksiin.

Samaan aikaan Turkkia pitää tukea nopeasti ja päättäväisesti sekä rajavalvonnan tehostamisessa että maan oman pakolaisongelman ratkaisemisessa. Ja Syyrian konfliktiin pitää etsiä ratkaisua entistä tiiviimmin.

Kun rajavalvonta toimii, Turkki hoitaa leiviskänsä ja syyrialaisten kannatta pysyä kotona tai Lähi-idän pakolaisleireillä, Schengen voidaan taas kytkeä päälle.

Myönnän. Poliittiset realiteetit eivät välttämättä puolla tällaisen paketin toteuttamista. Toisaalta parempia vaihtoehtoja on vähän. Siksi pitäisi tarttua huonoista vähiten huonoon.

Kirjoittaja on MTV Uutisten Saksan-kirjeenvaihtaja. 

Lue myös:

    Uusimmat