Petteri Savolainen
petteri.savolainen@mtv.fi
Suurin osa suomalaisista muistaa Hannes Hynösen. Ansioituneen sotaveteraanin, jonka elämä oli vaiherikas, mutta myös pitkä.
Hynönen sai laajasti julkisuutta osallistuttuaan presidentti Sauli Niinistön itsenäisyyspäivän vastaanotolle 101-vuotiaana. Vastaanotolla iloinen ja virkeä veteraani tanssitti muun muassa kirjailija Sofi Oksasta.
Tarja Lappalaisen tuoreessa Se oli yhtä tulihelvettiä-kirjassa Hynönen kertaa elämäänsä lapsuudesta sotien läpi siviiliin. Lappalainen kuvaa talvi- ja jatkosotien tapahtumia läheltä, ihmiskohtaloiden kautta.
Hynönen sanoo kirjassa, jonka haastattelut ovat todennäköisesti viimeiset Hynösen kertomukset elämänsä vaiheista, että ei olisi koskaan uskonut sitä fanipostin määrää, joka saapui itsenäisyyspäivän vastaanoton jälkeen.
– Posti niitä kantoi ja kantoi minulle. En meinannut uskoa silmiäni, että näin monet ihmiset ovat minua muistaneet ja niin ihanasti kirjoittaneet!
Hynönen asui Mikkelin Vaittilassa maatalon isäntänä. Naimisissa hän oli vaimonsa kanssa hämmästyttävät 65 vuotta. Lapsia siunaantui seitsemän.
– Olen näytellyt Jukolan Jussiakin alta kaksikymppisenä. Tykkäsin siitä osasta. Ajattelen, että Jussi on vähänkuin minä. Sellainen äykkäpäinen, itsepäinen jukura, Hynönen toteaa kirjassa.
Talvisotaan Hynönen joutui 26-vuotiaana ja palvelukseen kumisaappaat jalassa hevosmiehenä Erillisosasto Omenassa, Mikkelin seudulta kootussa tykistöpatterissa.
Hynönen kertoo kirjassa, että sotaretki ja elämä oli loppua heti alkuunsa.
– Aamutsaikkoja juotiin kuuden aikaan. Olin siinä hevosmiesten kanssa. Samassa kuulin kovan paukahduksen ja totesin muille, että nyt jymähti kuin tykillä olisi ammuttu. Ei mennyt kuin muutama sekunti, kun alkoi kuulua vou, vou. Vihollisen tykki oli niin hyvin suunnattu, että ammus meni vain pikkuisen ohi pudottaen kuusen latvoista lumet hevosien niskaan.
Pitkän talven jatkuvassa kuolemanvaarassa ollut Hynönen summaa tuntonsa, kun tykit taukosivat maaliskuun puolivälissä 1940.
– Se oli niin hyvä, kun sota loppui. Eihän sitä yhtä pitää ruvettu odottamaan jatkoa sille, ei totisesti, Hynönen toteaa.
Kesäkuun lopulla 1941 poterot täyttyivät jälleen molemmin puolin rajaa jatkosodan sytyttyä. Mukana oli myös Hannes Hynönen. Nyt raskaan kranaatinheittimen johtajana Karjalan kannaksella.
Hynönen palveli koko jatkosodan rintamalla. Lapin sotaan hänen tiensä ei enää vienyt.
Ikinuori Hynönen sanoo kirjassa, että Suomen olisi kyllä ehdottomasti liityttävä Natoon. Hynönen myös kertoo syyn.
– En oikein jaksa uskoa tuohon meidän rajanaapuriimme.
Hannes Hynönen kuoli Mikkelissä viime marraskuun 30. päivänä 102-vuotiaana.