"Koirani toi minulle kukkia sänkyyn" – lue lukijoiden äitienpäivämuistot

Äitienpäivää juhlitaan toukokuun toisena viikonloppuna. MTV Lifestyle pyysi lukijoitaan kertomaan ihanimmat äitienpäivämuistonsa.

Lue tarinat!

"Laskettu aika oli äitienpäiväksi, mutta kaveri piti pintansa vielä viikon."

"Olen itse syntynyt hyvin lähellä äitienpäivää kuten myös poikani, maailman paras äitienpäivälahja, josta olen joka päivä kiitollinen!"

"Muistan vieläkin ensimmäisen äitienpäivän. Sain kukkia ja pääsiin valmiiseen aamiaispöytään."

"Olemme äitini kanssa tulleet vuosien varrella vain läheisimmiksi. Viimeksi vietimme äitienpäivää oopperasta nauttien ja hyvästä ruuasta. Tällekin äitienpäivälle on luvassa hänelle yllätys!"

"Lapsuudenkodissani oli tapana äitienpäiväaamuina valmistaa äidille aamiainen: itse tehty voileipä lisukkeineen ja itse koristeltu täytekakku kahveineen. Kahvipöydässä oli metsästä poimittuja valkovuokkoja äitienpäiväkortin ja pienen lahjan kera."

"Vietämme äitienpäivän aikaan oman äitini 90-vuotisjuhlia, itselläni kaksi jo nyt aikuisia lapsia, mutta muistoissa ne äitienpäivät, kun keittiössä kävi melkoinen supina ja kohta perhe ilmestyi sängyn vierelle lahjoineen ja soittimineen, poika trumpettia ja tyttö klarinettia, aina sain äitienpäiväserenadin."

"Yksi äitienpäivä on jäänyt mieleen ennen lasta, kun ensimmäinen koirani oli ottanut sohvapöydältä tekokukan ja toi sen minulle sänkyyn. Ensin meinasin torua, mutta sehän olikin äitienpäivän aamu!"

"Parhaiten muistan lapsuuden äitienpäivät, kun mummotkin olivat vielä elossa. Hyvä muisto on myös ala-asteella aina pidetyt äitienpäiväjuhlat, joissa oli kaikkea hauskaa!"

"Vanhin tyttäreni toi vuosia sitten minulle kukkakimpun ulkoa kerännyt. Tulppaaneita. Joka kukka eri pituinen… Olla siinä sitten, kun toinen hyvää ajatteli tekevänsä, vaikka kukkapenkki olikin entinen."

"Ala-asteikäisenä pyöräilin joka äitienpäivä kukkakauppaan ja ostin aina ruusubegonian. Äiti oli tyytyväinen."

"Muistan erään äitienpäiväaamun, kun heräsin kovaan kolinaan. Sieltä mieheni tuli työntäen tarjotinvaunua aamupaloineen. Vähän ajan jälkeen isän taakse ilmestyy kauhealla tohinalla pieni poikani, joka unisena ja juuri heränneenä sanoo isälleen ”isä miksi sä et herättänyt minua?” Eihän isä raaskinut herättää pientä poikaansa niin aikaisin aamulla."

"Lapsuuden äitienpäivät ovat jääneet rakkaina mieleen. Silloin äidinäiti oli usein meillä ja leivoimme yhdessä, niin karjalanpiirakoita, kuin pullaa, herrasväenpikkuleipiä ja ässä-keksejä. Äitienpäivä tuo makuna aina mieleen mummoni tekemän mustikkapiirakan."

"Isä muisti aina kertoa, miten äitienpäivän aamuna olimme alkaneet täyttämään kakkua, jonka pohjan äiti oli valmiiksi tehnyt illalla. Isällä ei ollut kakun teosta hajuakaan. Olin 2-3-vuotias. Isä oli kysynyt minulta, mitä kakkuun laitetaan ja olin vastannut "kaikkea hyvää!" Oli laitettu banaania, mansikkahilloa, kermaa ja strössleitä ja todella hyvä kakku oli tullutkin."

"Pitkään lapsettomuudesta kärsineenä, kun vihdoin koitti se ensimmäinen äitienpäivä, jolloin oma vauva oli sylissä. Oi sitä onnen määrää! Joka vuosi varsinkin äitienpäivänä sitä herkistyy ja osaa arvostaa tuota omaa pientä aarrettaan."

"Minulla on kolme itse synnytettyä ja yksi meille pienenä muuttanut, meille sijoitettu lapsi. Kaikki ovat yhtä rakkaita ja tasavertaisia. Äitienpäivänä on mukavaa, kun kaikki lapset kokoontuvat meille syömään kakkua. Meteli on taas kova, kun kaikki puhuvat kilpaa toistensa kanssa ja kähisevät keskenään sisarellisesti. Ihan kuin silloin, kun kaikki neljä olivat vielä pieniä."

"Omalle äidille poimittiin lapsena valkovuokkokimppu ja tehtiin kortti. Nyt olen kiitollinen siitä, että saan itse olla äiti. Rakkaana aarteena säilyvät lasten tekemät suloiset kortit ja ihanat muistot aamuista, jolloin olin nukkuvinani, ja keittiössä pienet kädet puuhailivat aamiaisyllätystä!"