Kohtalon ivaa: ”Vihje rahakätköstä tuli Aarniolta itseltään”

Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto ja ylikomisario Rabbe von Hertzen selostavat tapahtumia esitutkintaaineistoon liitetyssä lausumassa.

Sen mukaan jo tutkinnan alussa ilmeni, että Aarniolla oli käytössä paljon käteistä rahaa. Autotallista löytyi videokasetin sisältä kaksi 500 euron seteliä ja rahakoirat merkkasivat tyhjiä rahalippaita. Kotietsintöjen kautta paljastui, että omakotitalon rakentamiskuluja oli maksettu käteisellä.

Ensimmäinen etsintä Porvoon kiinteistöllä tehtiin marraskuussa 2013, jolloin ei vielä tutkittu huume-epäilyjä. Se kohdistui lähinnä sisätiloihin. Rahakoira kiersi pihan, muttei merkannut mitään. Sama tilanne oli Aarnion kesämökillä Hangossa.

Poliisi kiinnostui rahasta

Joulukuussa ilmitulleiden huume-epäilyjen myötä poliisi kiinnostui rahasta lisää.

- Tietoja etsittiin takavarikkomateriaalin kautta. Mietittiin kovasti muun muassa, olisiko varoja sijoitettuna ulkomaille ja miten voitaisiin saada tietoja asioista. Mahdollisuutta yleistiedusteluun koko maailmalle ei oikein ollut, Haavisto ja Rabbe von Hertzen kirjoittavat.

Tutkinnassa yksi rikosylikonstaapeli oli vastuutettu miettimään rahakätköjä. Rikosylikonstaapeli toi tutkinnanjohdolle esiin jo alkuvaiheessa Aarnion vaimon ja Aarnion alaisen välisen keskustelun. Alainen oli heti Aarnion kiinnioton jälkeen käynyt tapaamassa Aarniota Vantaan vankilassa.

Alainen oli välittänyt vaimolle Aarnion pyynnön levittää kuorikate pihan pengerrykselle suojaamaan kasveja. Poliisin puhelinkuunteluun tallentuneessa keskustelussa oli sovittu, että alainen hoitaa levityksen.

Rikosylikonstaapeli kertoi kuulustelussa ihmetelleensä Aarnion huolta kuorikkeen levittämisestä.

- Vaikka Jari Aarnio onkin monessa ”liemessä” keitetty, tiukkoihin tilanteisiin tottunut henkilö, tämä ei jotenkin sopinut juuri virkarikoksista pidätetyn miehen suurimmaksi huolenaiheeksi.

Asia oli esillä tutkinnan palaverissa, mutta se ohitettiin.

- Rikosylikonstaapeli kertoi asiasta meille, mutta tutkinnassa oli niin kiire siinä vaiheessa, ettei tieto aiheuttanut enempää toimenpiteitä.

Ylikonstaapeli palasi asiaan

Alkutalvesta 2014 rahavaroja ei ollut löytynyt. Niitä yritettiin etsiä pakkokeinoilla, turhaan.

Maaliskuun aikana tutkinnassa mietittiin lisäetsintöjä kiinteistöillä, mutta maa oli jäässä. Tutkinta ei pitänyt todennäköisenä, että varoja olisi ollut piilossa kaupungissa pihoilla, vaan pikemminkin omilla tonteilla. 

Rikosylikonstaapeli oli ottanut palaverissa kuorikkeen uudestaan esiin.

Etsintöihin Porvoossa ja Hangossa päästiin toukokuun alussa 2014. Mukana oli myös henkilökuntaa puolustusvoimista. Teknisen laitteiston avulla tehdyt etsinnät kestivät päiviä.

Rikosylikonstaapeli oli itse mukana etsinnässä ja keskittyi pengerrykseen.

- Melko pian osuin johonkin esineeseen, joka ei vaikuttanut kiveltä. Kaivoin lapiolla paikkaa, jolloin sieltä paljastui muovinen salaojakaivon kansi.

Rikosylikonstaapeli löysi 65 000 euroa pengerrykseen piilotetusta rumpuputkesta. Pinta-aines ei mitenkään poikennut muusta kuorikatteesta. Etsinnät jatkuivat useita päiviä, mutta muita kätköjä ei löydetty.

Aarnio ei itse paikalla

Etsinnöissä oli mukana edustaja Aarnion asianajotoimistosta, mutta tutkijat ihmettelivät, ettei Aarnio poikkeuksellisesti itse halunnut olla läsnä.

- Samoin ilmeni seuraavana päivänä, että hän oli reagoinut löytöön hyvin voimakkaasti tai ainakin tällainen kuva asiasta tuli, Haavisto ja von Hertzen kertovat.

- Etsinnät eivät perustuneet ulkopuoliseen vihjeeseen. Aarnion oma kertomus kuorikatteen laittamisesta oli yksi keskeinen syy etsintään.

- Emme usko lavastukseen, Haavisto ja von Hertzen kirjoittavat ja huomauttavat vielä Helsingin poliisin tarkkailleen kameravalvonnalla kiinteistöä marraskuusta 2013 helmikuuhun 2014.