KKO:ssa erikoinen juttu – Pitääkö pornokauppiaan katsoa itse videonsa?

Poliisi ratsasi maaliskuussa 2008 Helsingin Porthaniankadulla sijaitsevan aikuisviihdeliikkeen ja löysi sieltä 26 videota, jotka elokuvatarkastamo luokitteli seksuaalisen väkivallan takia laittomiksi.

Käräjäoikeus tuomitsi 63-vuotiaan videokauppiaan sukupuolisiveyttä loukkaavan kuvan levittämisestä 30 päiväsakkoon, josta hänen tuloillaan kertyi 540 euron sakot.

Jutun ydinkysymys nivoutuu pornoelokuvien tarkastusjärjestelmään. Systeemin mukaan kaikki aikuisviihde-elokuvat on ilmoitettava valtion elokuvatarkastamolle siten, että mukana on myös kopio etu- ja takakannesta. Tarkastamo voi halutessaan pyytää elokuvan tarkastettavaksi, mutta näin tapahtuu vain pistokoemaisesti.

Videokauppias oli ilmoittanut elokuvat järjestelmään ja saanut niille tarkastusnumeron. Sen jälkeen ne päätyivät kauppaan.

Käräjäoikeuden mukaan miehen olisi pitänyt itse arvioida videon sisällön perusteella rikkovatko ne lakia ja sakot tulivat.

Hovioikeus oli toista mieltä. Hovin mukaan videokauppias oli toiminut elokuvatarkastamon ohjeiden mukaan eikä voida lähteä siitä, että liikkeenharjoittajan pitää itse katsoa elokuvat läpi tai tarkastuttaa ne elokuvatarkastamossa.

Hovi huomautti, että aikuisviihde-elokuvia on alan liikkeissä kymmeniätuhansia nimikkeitä samanaikaisesti.

Pornovideokauppias oli kertomansa mukaan myös itse elokuvan tuotantotietojen, nimekkeen ja kansikuvan varassa. Hovi hylkäsi syytteen ja palautti takavarikoidut elokuvat myyjälle, koska niiden hallussapito ei ole rangaistavaa.

Hovin päätös syntyi yksimielisenä, mutta kuitenkin vastoin jutun esittelijän kantaa. Viskaali olisi pitänyt sakot voimassa, koska videokauppias on aiemminkin tuomittu sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä ja hänen oli täytynyt pitää todennäköisenä, että elokuvat voivat sisältää laitonta materiaalia.

Syyttäjä haki korkeimmasta oikeudesta valituslupaa ja KKO myönsi sen.

Lääkäri kriittinen videoista

Alun perin poliisi takavarikoi liikkeestä 64 eri videota, joista kolmasosa tulkittiin kielletyksi väkivaltapornoksi. Poliisitutkinnan aikana elokuvatarkastamo arvioi videoiden laittomuutta, mutta pyysi myös lausunnon lääkäriasiantuntijalta.

- Minulle näytetyissä videoissa esiintyneet henkilöt olivat pääosin pitkän linjan kohtalaisen iäkkäitä tekijöitä , joiden eleet, äänet tai kehon liikkeet eivät paljon paljastaneet yksityisyydestä tai henkilökohtaisesta kokoemuksesta sen enempää kivun kuin nautinnonkaan suhteen., lääkäri lausui.

- Näyttelijät olivat todennäköisesti vapaaehtoisia suorittajia, luultavasti rahan tai muun edun motivoimina nöyryytykseen/nöyryyttämiseen lupautuneita, yhtä nuorta naishenkilöä lukuun ottamatta, jonka silmistä näkyi pelko ja tuska ja se, ettei hän ollut etukäteen tiennyt mihin piinaan joutuu.

Lääkäri arvioi myös videoilla olleiden erilaisten tekojen uhrille aiheuttamaa kipua. Esimerkiksi muutamaa minuuttia pidempää kestävä pää alaspäin riiputtaminen on kidutusta. Steariinin aiheuttamat palovammoihin vaikuttaa aineen pudotuskorkeus. Sähköiskut sukupuolielimiin tai niiden pumppaaminen tyhjiöön aiheuttavat voimakasta kipua. Peräsuoleen työnnetyt esineet ovat aiheuttaneet kuolemantapauksia.

Lausunnossaan lääkäri pohti myös videoiden katsojaa, vaikka videoiden lainvastaisuus arvioidaan näyttelijän kokemuksen kautta.

- Lääkäri ei voi ohittaa katselijan kokemusta. Videon vaikutusta häneen ei voi aliarvioida. Katsojan edellytetään olevan täysi-ikäinen. Katsoja ei aina kuitenkaan ole normaaleissa eroottisissa suhteissa elävä henkilö, vaan mahdollisesti yksinäinen haaveilija tai erilaisiin perversioihin taipuvainen.