Korkein oikeus on ottanut käsiteltäväkseen tapauksen, jossa se arvioi taikasieninäkin tunnettujen psilosybiinisienten vaarallisuutta.
Psilosybiinisienet
Psilosybiinisienet, joita kutsutaan myös taikasieniksi, aiheuttavat LSD:n tapaan aistiharhoja ja poikkeavia tunne- ja tajunnantiloja, kuten muutoksia tilan, ajan ja todellisuuden kokemisessa.
Sieniä kasvaa myös Suomen luonnossa, mutta useimmat oikeustapauksista koskevat kasvatettuja sieniä. Kasvatuksessa käytettäviä kasvualustoja sekä valmistetaan itse että tilataan maista, joissa kasvatus on laillista.
Suomessa psilosybiinisienten keräys, kasvatus, hallussapito, käyttö, myynti, luovuttaminen ja hankkiminen on laitonta.
Tapaus liittyy Turun hovioikeuden päätökseen, jossa forssalaismies tuomittiin kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen huumaavien psilosybiinisienten kasvattamisesta, sadon levittämisestä ystävilleen ja yli sadan kasvattamiseen tarkoitetun kasvatusalustan tilaamisesta postitse.
Syyttäjä vetoaa asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan sienten vaarallisin vaikutus ovat hallusinaatiot ja aistiharhat, joiden aikana voi tapahtua onnettomuuksia ja ”sekoilua”.
Syyttäjä katsoo, että tämän vuoksi sieniä on pidettävä erittäin vaarallisena huumausaineena, vaikka kuolemaan johtavat myrkytykset ovat harvinaisia.
Puolustuksen mukaan taas ainetta ei voida kokonaisuudessaan pitää erittäin vaarallisena, koska monet luokittelun kriteerit eivät täyty.
Sekä syytetty että syyttäjä valittivat keväällä 2015 päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.
Päätös määrää tuomioiden suuruuden
Valituslupaa pyydettiin, koska Suomessa ei ole oikeuskäyntäntöä psilosybiinisienten vaarallisuusarvioinnista tai siitä, miten ne rinnastuvat muihin huumausaineisiin vaarallisuutensa, käyttötapojen sekä -määrien osalta. Aiemmin käräjä- ja hovioikeus ovat katsoneet psilosybiinisienten olevan erittäin vaarallisia huumausaineita.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korkeimmalta oikeudelta halutaan päätös siitä, ovatko psilosybiinisienet vaarallisia vai erittäin vaarallisia huumausaineita.
Päätös vaikuttaa siihen, miten vakavina psilosybiinisieniä koskevia huumausainerikoksia pidetään. Korkeimman oikeuden päätökset ohjaavat alempien oikeusasteiden päätöksiä, joten tuleva päätös tulee ohjaamaan tulevia tuomiota.
"Luokittelu epäjohdonmukaista"
Itä-Suomen yliopiston farmakologian dosentti Markus Storvik pitäisi psilosybiinisieniä suhteessa vähemmän vaarallisena verrattuna moniin muihin huumausaineisiin.
Rikoslaki Luku 50 Huumausainerikoksista
5 § Määritelmät
"Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet."
Huumeen vaarallisuus on yksi peruste, jolla huumausainerikos voidaan katsoa tekotavaltaan törkeäksi.
Korkeimman oikeuden päätöksellä erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi on määritelty ainakin amfetamiini, kokaiini, heroiini, buprenorfiini, ekstaasi, gamma, fentanyyli ja metadoni
– Kansainväliset tutkijat ovat arvioineet, ettei sieniin liity merkittävää riippuvuusriskiä. Aineen haitat ja hyödyt ovat pääasiassa psykologisia, eikä merkittävää yhteyttä mielenterveysongelmiin ole havaittu, hän kertoo.
Aineen fyysiset vaikutukset itsessään ovat vähäisiä, mutta päihtyneenä onnettomuudet ovat mahdollisia.
– Kaikissa päihteissä on yksilön omasta toiminnasta johtuvia riskejä. Näihin liittyvät aineen lisäksi esimerkiksi käyttömäärä, -tapa ja -paikka, Storvik kuvailee.
Hän pitää huumeiden lainopillista vaarallisuusluokittelua jossain määrin epäjohdonmukaisena.
– Meillä on aineita, joita kansainväliset tutkijat pitävät suhteessa vähemmän vaarallisina, mutta jotka samalla on luokiteltu erittäin vaarallisiksi. Tässä taustalla saattaa olla tietty historiallinen painolasti, hän pohtii.