Kirjeenvaihtajan kommentti: Biden astuu YK:n yleiskokoukseen ulkopoliittisten kriisien keskellä – onnistuuko hän palauttamaan maansa uskottavuuden?

10:23
Video: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden komensi Yhdysvaltain joukot vetäytymään Afganistanista elokuussa.

Maailman suurin diplomaattinen kokoontuminen alkaa tänään New Yorkissa keskellä lukuisia kriisejä. Ilmastonmuutos, Afganistanin kaaottiset tapahtumat, köyhien maiden koronarokotepula ja diplomaattinen välirikko Ranskan kanssa vaativat Bidenilta toimia, kirjoittaa MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen.

YK:n perinteen mukaisesti Brasilian presidentti aloittaa yleiskokouksen kansakuntien puheenvuorot ja niin myös tänä vuonna.

Salaliittoteorioita koronaviruksesta levittänyt Jair Bolsonaron puhe tulee herättämään huomiota, kuten myös se, että hän saapuu YK:n New Yorkin päämajalle rokottamattomana. YK vaatii henkilökunnaltaan rokotetodistusta, mutta maiden johtajien kohdalla luotetaan "hyvään tapaan". Bolsonaro on sanonut, että sairastettuaan koronaviruksen viime vuonna, hän ei tarvitse rokotetta.

Bolsonaron jälkeen YK:n yleiskokoussalin puhujapaikalle astelee Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Bidenin piti olla edeltäjänsä Donald Trumpin vastakohta, hän lupasi palauttaa suhteet liittolaisiinsa ja korosti, että "Amerikka on takaisin".

Todellisuus on ollut liittolaisten näkökulmasta kuitenkin karumpi. Liittolaiset kokivat, että Afganistanin hätäisen vetäytymisen kohdalla Biden ei kuunnellut eikä edes informoinut liittolaisia.

Talebaniin käsiin suistuneessa Afganistanissa on yhä jumissa länsimaalaisia ja länsimaita auttaneita afganistanilaisia. Yhdysvallat on myös myöntänyt tehneensä evakuointien keskellä sotilaallisen virheiskun, missä kuoli kymmenen siviiliä ja heistä seitsemän oli lapsia.

Biden suututti myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin tekemällä sukellusvenekaupat Australian kanssa, vaikka tiesi Ranskan ja Australian jo suunnitelleen omia kauppoja. Vastatoimena Macron lähetti Ranskan Yhdysvaltain suurlähettilään kotiin eikä aio osallistua koko YK:n yleiskokoukseen. Macron ja moni muu eurooppalainen johtaja on huolissaan, onko Yhdysvallat kääntämässä Euroopalle selkänsä.

Biden kohdistaakin puheensa sekä liittolaisille että Kiinalle, jota Biden pitää yhä suurempana Yhdysvaltain haastajana. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vetosikin Yhdysvaltoihin ja Kiinaan uutistoimisto AP:lle antamassa haastattelussa, etteivät maat ajautuisi kylmään sotaan.

Maailman johtajilta ja Maailman terveysjärjestöltä WHO:lta Biden saa varmasti myös painetta lahjoittaa lisää koronarokotteita maailman köyhimmille maille. Biden on saanut arvostelua, koska halusi aloittaa amerikkalaisten kolmannen koronarokotekierroksen, vaikkei isolla osalla maailman maista ole vielä ensimmäistäkään rokotetta.

Ilmastonmuutos on myös polttavin ja kiireellisin asia ja tulevien sukupolvien vuoksi onkin toivottava, että maailman johtajat unohtaisivat erimielisyytensä ja ryhtyisivät voimakkaimpiin toimiin.

Tosin Kiinan presidentti Xi Jingping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin eivät aio saapua kokouspaikalle.

Suomen kansankunnan puheenvuoron pitää Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen odotetaan korostavan monenkeskistä yhteistyötä, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvostoon seuraavalle kaudelle.

Bidenia arvostellaan myös hänen kotimaassaan ihmisoikeuskriisistä Meksikon rajalla. Tuhansia Keski-Amerikan turvapaikanhakijoita on nukkunut ulkona Yhdysvaltain rajan tuntumassa. Biden yrittänee painaa jonkinlaista nollaus-nappia niin ulko- kuin kotimaankriiseihin, mutta onko liittolaisten luottamus Yhdysvaltoihin jo menetetty?

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja