Maailman suurin diplomaattinen kokoontuminen alkaa tänään New Yorkissa keskellä lukuisia kriisejä. Ilmastonmuutos, Afganistanin kaaottiset tapahtumat, köyhien maiden koronarokotepula ja diplomaattinen välirikko Ranskan kanssa vaativat Bidenilta toimia, kirjoittaa MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen.
YK:n perinteen mukaisesti Brasilian presidentti aloittaa yleiskokouksen kansakuntien puheenvuorot ja niin myös tänä vuonna.
Salaliittoteorioita koronaviruksesta levittänyt Jair Bolsonaron puhe tulee herättämään huomiota, kuten myös se, että hän saapuu YK:n New Yorkin päämajalle rokottamattomana. YK vaatii henkilökunnaltaan rokotetodistusta, mutta maiden johtajien kohdalla luotetaan "hyvään tapaan". Bolsonaro on sanonut, että sairastettuaan koronaviruksen viime vuonna, hän ei tarvitse rokotetta.
Bolsonaron jälkeen YK:n yleiskokoussalin puhujapaikalle astelee Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Bidenin piti olla edeltäjänsä Donald Trumpin vastakohta, hän lupasi palauttaa suhteet liittolaisiinsa ja korosti, että "Amerikka on takaisin".
Todellisuus on ollut liittolaisten näkökulmasta kuitenkin karumpi. Liittolaiset kokivat, että Afganistanin hätäisen vetäytymisen kohdalla Biden ei kuunnellut eikä edes informoinut liittolaisia.
Talebaniin käsiin suistuneessa Afganistanissa on yhä jumissa länsimaalaisia ja länsimaita auttaneita afganistanilaisia. Yhdysvallat on myös myöntänyt tehneensä evakuointien keskellä sotilaallisen virheiskun, missä kuoli kymmenen siviiliä ja heistä seitsemän oli lapsia.
Biden suututti myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin tekemällä sukellusvenekaupat Australian kanssa, vaikka tiesi Ranskan ja Australian jo suunnitelleen omia kauppoja. Vastatoimena Macron lähetti Ranskan Yhdysvaltain suurlähettilään kotiin eikä aio osallistua koko YK:n yleiskokoukseen. Macron ja moni muu eurooppalainen johtaja on huolissaan, onko Yhdysvallat kääntämässä Euroopalle selkänsä.