Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen: Wivi & Hanna, arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena 2021)
Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet on mielenkiintoinen sukellus 1800-luvun lopulla syntyneiden kahden suomalaisen merkittävän naisen elämään.
Wivi Lönn (1872 - 1966) oli Suomen ensimmäisiä naisarkkitehtejä ja Hanna Parviainen (1874 - 1938) toimi pitkään Jyväskylän lähellä Säynätsalon tehdasyhteisössä omistajana ja toimitusjohtajana.
Kirjan lähtökohtana on ollut tuoda esille nimenomaan vähemmälle huomiolle jääneen kahden naisvaikuttajan elämää. Kirjoittajat kysyvät, johtuuko näiden kahden naisen jääminen marginaaliin siitä, että he olivat naisia, naimattomia ja mahdollisesti pariskunta?
Kirjan kirjoittajien ongelmana on ollut, että kummastakaan naisesta ei ole jäänyt kovinkaan paljon lähdemateriaalia jälkipolville. Kummankin naiset työt tiedetään mutta tehdas tai rakennukset eivät enää kerro niiden tekijöistä. Koska heillä ei lisäksi ollut lapsia, muistojakin on siirtynyt jälkipolville vähänlaisesti.
Itse naisten mahdollisesta romanttisesta suhteesta ei ole mitään muuta tietoa kuin että nämä naiset asuivat yhdessä ja tekivät kuukausien yhteismatkoja Eurooppaan. Kirja yrittääkin paikata vähäisiä tietoja kertomalla aikakautensa historiasta. Kirjassa on esimerkiksi yksi luku naisten välisistä liitoista sata vuotta sitten. Tuolloin käytettiin aikansa romaanin nimeen pohjautunutta “Bostonin liitto”-sanaparia lesbosuhteista.
Naiset vapautettiin holhouksesta
Kun Lönn ja Parviainen 1870-luvulla syntyivät, Suomi teollistui ja kaupungistui nopeasti. Vasta vuonna 1864 asetus oli vapauttanut 25 vuotta täyttäneet naimattomat naiset miesten holhouksesta. Tämä asetus helpotti juuri Lönnin ja Parviaisen elämää, jotka pystyivät naimattomina elämään tuon ajan Suomessa lähes yhtä vapaata elämää kuin miehet.