Mikko Myllykangas & Petteri Pietikäinen. Ajatusten lähteillä. Aatteiden ja oppien historiaa. Gaudeamus. 2017. 423 s.
"Vaatteet on mun aatteet." Maukka Perusjätkän biisissä vuodelta 1980 ei juuri tuon enempää ollut lyriikkaa, mutta lyhyestikin saa joskus ilmaistua merkittäviä asioita.
Aatteet vaikuttavat. Ovat ne sitten kääriytyneinä vaatteisiin, tai modernin historiamme aikana usein kansallisiin lippukankaisiin. Mutta aatteet ja opit (ja tässä kirjassa tieteelliset opit) eivät ole vain suoraa politiikan teon ja toiminnan ajatuksellista pohjaa ja polttoainetta.
Artikkelikirjan toimittajat eivät halua asettaa aatehistorialle ahtaita rajoja tai merkitystä. Historiallisessa ajattelussa sellainen olisi vaarallista ja väärää.
Mita ennen ajateltiin
"Aatehistoria tutkii kuitenkin ensisijaisesti menneisyyden ihmisten ajattelua." Kirjan mukaan aatehistoria haluaa "selvittää, mitä ihmiset ovat eri aikoina ajatelleet elämäänsä kuuluvista asioista ja ilmiöistä". Miten ihmiset ovat mieltäneet "luonnon, ihmisluonnon ja yhteiskuntansa".
Monissa muissa maissa aate- ja oppihistoria ovat saman oppituolin alla. Toisin on meillä. Tätä heijastaa kirjan jako kahteen osioon, aatehistoriaan ja oppi- eli tieteenhistoriaan.
Akateemista istuinta ja jakolinjaa tärkeämpää on silti aina tutkimuksen kohde ja sen vaikutus ihmisyhteisöihin menneisyydessä - mutta myös nykyisyydessä.
Nykypäivään ulottuvista vaikutuksista riittää, kun mainitsee kansallisuusaatteen. Nationalismia ei tässä kirjassa ole. En pidä sitä suurena puutteena, koska teemasta on saatavilla muutenkin kirjoja ja kirjoituksia suomeksi.